SUUNNITELMAT VALINTARATKAISUJA

Yhteiskunnassa järjestetään palveluja, joiden tarkoitus on tyydyttää hyvinvointitarpeita. Kuntalaissa esitetään tavoitteet, jotka määrittelevät toiminnan sisältöä, palvelujen mitoitusta ja palvelujen sijoittamista kunnan alueelle. Suunnitelmat perustuvat erilaisiin valintaratkaisuihin. Olen tutkinut ja arvioinut kunnallisten palvelujen laatua yleensä ja hyvinvointipalvelujen murrosta erityisesti koulutuspalvelujen näkökulmasta. Siinä yhteydessä olen tarkastellut koulutuksen saatavuutta ja oppimisympäristön laatutekijöitä sekä palvelujen rahoittamista. Koulutustarpeiden tyydyttämistä voidaan arvioida myös tutkintojen kilpailukyvyn, jatkokoulutusmahdollisuuksien ja palvelujen katkeamattomuuden suhteen. Koulutustavoitteita ja toimintatapoja arvioitaessa pohditaan myös sitä, miten onnistutaan parhaiten toteuttamaan niin sanottu yhteisen koulun periaate ja miten päteviä opettajia riittäisi koko maan eri osiin. Koulutustavoitteiden kannalta mietitään myös sitä, miten otetaan huomioon yhä enenevä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu, kulttuuriset ja uskonnolliset erot sekä opetusryhmiin integroidut erityisoppilaat. Opettajankoulutuksen tehtävänä on kouluttaa opiskelijoita niillä tiedolla, taidolla ja valmiuksilla, joita opettajan tehtävä edellyttää. Koulussa opettajan tehtävänä on saada aikaan oppilaiden myönteistä edistymistä, jota tapahtumaa seurataan. Opettajan ammattitaito perustuu siihen, kuinka hyvin hän on oppinut hallitsemaan koulutuksessaan erilaisten kasvatustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Opettajan on tunnettava hyvinvoinnin kannalta kasvatuksen ja opetuksen kokonaistavoitteet ja välitavoitteet. Opettajan tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii hankkimaan tietoja myös koulun ulkopuolelta, esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyön avulla. Oppilaiden huoltajien mielestä on tärkeää, että opettajat pystyisivät hoitamaan sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen tehtäviä. Koulutuksen laatua arvioitaessa on merkittävää selvittää, missä määrin koulutuksesta vastaavien määrittämät omat tavoitteet ja koulutuksen tarvitsijoiden tavoitteet vastaavat toisiaan. On myös pystyttävä arvioimaan, mitkä yhteiskunnalliset tekijät selittävät vastaavuudessa ilmenevää vaihtelua. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut tyydyttävät koulutustarpeita. Tavoitteena ovat oikeudenmukaiset ja syrjäytymistä estävät hallinnolliset ratkaisut. Tyytyväisyys yhteiskunnan järjestämiin hyvinvointipalveluihin ja koulutuspalveluihin ilmentää palvelujen laatua. Laatua on se, että palvelut ovat saavutettavissa ja saatavilla. Laatua on edelleen se, että asiointitilanne on inhimillistä ja asiakkaan kohtelu on hyvää. Palvelujen laatuun vaikuttavat henkilöstön pätevyys ja ammattitaito, palveluyksikön fyysiset puitteet, palvelujen turvallisuus sekä palveluyksikön toimintavarmuus.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio

TERVEYSPALVELUT PUHUTTAVAT JATKUVASTI

Jouduin tilanteeseen, jossa oli otettava kantaa yhteiskunnan järjestämiin terveyspalveluihin. Kysymys oli kiinnostava, sillä olen perehtynyt terveyspalvelujen kysymyksiin tutkimusten avulla. Tutkimustoiminnan tuloksia on perusteltua käyttää kehitettäessä terveyspalveluja ja hyvinvointia. Ihmisten elämäntilanteella ja siihen liittyvillä sosiaalisilla kytkennöillä, elämäntavoilla, elämänkaaren vaiheella on merkitystä terveyspalvelujen tarpeeseen. Tavoitteena on sairauden ennaltaehkäiseminen, sairauden lievittäminen tai parantaminen. Kuntoutumispalvelujen kehittäminen on myös tärkeä tavoite yhteiskunnassa. Kysymys koskettaa esimerkiksi vammaisia henkilöitä, joilla on fyysisistä ja psyykkisistä vajavuuksista johtuvia rajoitteita normaaliksi katsottavien toimintojen suorittamiseksi. Terveydenhuollon yhteydessä on keskusteltu myös julkisten ja yksityisten palvelujen toteuttamisesta. Julkisten ja yksityisten palvelujen käyttö on yhteydessä asiakkaan taloudelliseen asemaan, ammattiin, koulutukseen ja sukupuoleen. Palvelujen sijainnilla ja asuinalueella on myös merkitystä. Arvioitaessa terveyspalvelujen toimivuutta voidaan keskittyä palvelujen tarvitsijoiden näkökulmaan. Silloin terveyspalveluja koskevat arvioinnit kuvaavat asiakkaiden asennoitumista hoidon järjestymiseen, palvelujen tasokkuuteen ja hoidon välillisiin tekijöihin. Luetellut arviointitekijät merkitsevät terveyspalvelujen sujuvuutta ja saatavuutta. Ne ovat yhteydessä hoitotapahtuman laatuun ja välttämättömiin väline- ja tilatekijöihin. Arviointia voidaan tehdä myös ikätekijä suhteen. Ikätekijä selittää muun muassa sitä, että iän myötä tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja tasokkuuteen voi kasvaa. Onko selittävänä tekijänä sopeutuminen vai ylipäänsä yhteiskunnallisen terveydenhuollon arvostaminen, kun iän myötä kokemus ja näkemys karttuvat? Terveyspalveluja kehitettäessä on pohdittava yhteiskunnan valinnassa ja kehitysvastuulla olevia palvelusuuntia, mikä on arvoihin liittyvä päätöksenteon kysymys. Tuloksellisuutta tähdentävä käsite on tullut yhä voimakkaammin esille suunniteltaessa ja päätettäessä yhteiskunnan palveluista, joihin terveyspalvelutkin kuuluvat.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio

PALVELUJA KEHITETTÄVÄ VUOROVAIKUTUKSESSA

Julkisuudessa on keskusteltu melko usein hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä on pohdittu muun muassa sitä, mitkä palvelut julkinen sektori tuottaisi ja mitä olisi tarkoituksenmukaista siirtää yksityiselle taholle. Keskusteluissa on tähdennetty myös peruspalvelujen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille. Yhteiskunnan tärkeä tehtävä onkin niiden turvaaminen jokaiselle kansalaiselle hänen asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Palvelujen alueelliseen saatavuuteen voidaan vaikuttaa kuntien valtionosuuksien avulla. Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisut ovat arvoihin liittyviä päätöksiä, jotka ovat yhteydessä siihen, miten läheiseksi kansalaiset tuntevat kohdalleen sattuvan päätöksenteon. Suunnittelussa ja päätöksenteossa onnistutaan parhaiten, jos ollaan vuorovaikutuksessa palveluja tarvitsevien kanssa. Arvovalintojen tekeminen on mahdollista vain perusteellisen pohdinnan tuloksena. Erilaiset työryhmät voivat ehdottaa tuotettavien palvelujen arvojärjestystä, esimerkiksi sitä, miten kunnat ja valtio järjestävät palveluja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko tarvitsee kansalaisläheistä tutkimustietoa, joka auttaa suuntaamaan ajattelua oikeaan suuntaan sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Käsityksenä voi vahvistua muun muassa se, että julkisten ja yksityisten palvelujen rinnalla on yhteiskunnan tukea tarvitsevaa vapaaehtoistyötä ja kansalaisten yhteisvastuuseen perustuvaa toimintaa. Yrittäjyyttä on myös mahdollista kannustaa, sillä se edistää työllisyystilanteen kehittymistä myönteiseen suuntaan. Mainittakoon tässä yhteydessä, että EU-maissa kouluttautuminen on yleensä yritystoimintaa tukevaa ammatillista osaamista, jota talouselämän toiminta edellyttää. Täällä Suomessa työnantajat ovat olleet huolissaan, että heidän on ollut joskus vaikea saada sopivaa työvoimaa. Olisiko yhteiskunnan panostettava esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ongelman vähentämiseksi? Kyseisessä oppimismenetelmässä opiskelija oppii sisäistämään työpaikalla olevien työntekijöiden arvoja, mikä on merkityksellistä oppimisen kannalta. Lisäksi tapahtuvassa sosialisaatioprosessissa ammattityöntekijöiden asenteet voivat tulla merkittäviksi vaikuttamalla mahdollisesti muun muassa kouluttautuvan henkilön yrittäjyyteen suuntautumiseen.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio