EDUSKUNNASSA ÄÄNESTETÄÄN

Budjettiin vaikuttavia talouspoliittisia päätöksiä on tehty eduskunnassa. Ne ovat koskettaneet EU:n tukipaketteja. Rahoitukseen liittyvät käsitteet ovat jääneet epäselviksi, vaikka niin ei tulisi tapahtua. Kun rahoitusasioita käsiteltiin eduskunnassa, kiire oli vallitsevana. Kyseiset päätäntäasiat ovat kuitenkin Suomen valtion budjettia koskevia. Niissä olisi pitänyt edetä harkitusti perustuslain hengen mukaisesti. Koko tapahtumien kulku on ollut erikoista, kun asioita on käsitelty poikkeavasti. Uusi hallitus ei kysynytkään ensin eduskunnalta, miten olisi meneteltävä asiassa ratkaisujen löytämiseksi. Nyt esitetään eduskunnalle toimitusministeristön selonteko, josta äänestetään. Toiminta herättää tässä kohdassa kysymyksiä. Uuteen hallitukseen ehdolla oleva poliittinen ryhmä vastustanee hallituksen antamaa selontekoa, kuten on annettu ymmärtää. Toiset ehdolla olevat hallituskumppanit ovat ehkä toista mieltä asian suhteen. Lainsäädäntöasioissa on toimittava luottamusta herättävästi kaikkien säädösten mukaan, jotka velvoittavat. Kun toimitaan hallinnossa mallikkaasti, arvostus lisääntyy.

Kansanedustajat vaikuttavat haasteita tuottavaan lainsäädäntöön, jossa pyritään oikeisiin ja moraalisiin ratkaisuihin. He ymmärtänevät olevansa koko kansan edustajia. Kyseistä toimintaperiaatetta ei voine unohtaa. Kun yhteiskuntapolitiikassa korostetaan laatua, se merkitsee kaikkien ihmisryhmien hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteen pohtiminen on puolueiden ja meneillään olevien hallitusneuvottelujen tehtävä. Päättäjien on kuunneltava kansalaisia, sillä heillä on omakohtaista tietoa, joka on suunnittelussa hyödynnettävissä. Kun päätökset ovat kaikin puolin harkittuja, seurausvaikutukset hahmottuvat paremmin. Monet tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät koetaan arkielämän kysymyksinä, joihin yhteiskunnan on vastattava myönteisesti. Palveluja suunniteltaessa keskeinen kysymys on, missä määrin julkisten palvelujen rinnalla toimivat yksityispalvelut. Kun palveluja järjestetään, on mietittävä voimavarojen suuntaamista.

Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnalla on tärkeä rooli lakien säätämisessä. Kyseisen valiokunnan rooli korostuu valtakuntaa koskevissa asioissa, jotka ovat yhteydessä esimerkiksi EU:n toimintoihin. Kansanedustajien on toimittava lakeja säätäessään perustuslain määräämien velvoitteiden mukaan. Eduskunnassa yksittäiset kansanedustajat pyrkinevät viemään omia arvojaan käytännön lainsäädäntötyöhön. Kokeneemmat kansanedustajat vaikuttanevat heidän ratkaisuihinsa. Puolueet ovat myös taustalla. Uudella koottavalla hallituksella on tavoitteita, joita on kiinnostava arvioida. Neuvottelijat edustavat suurehkoja ja pieniä puolueita. Tiedottamista on vältetty. Puolueiden väliset näkemyserot ovat huomattavia, kun käsitellään ulko- ja puolustuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Puolueet esittivät aikaisemmin selvästi erottuvia kannanottoja edellä lueteltuihin asioihin. Miten paljon tapahtuu tavoitteiden muutoksia, nähtäneen jossain vaiheessa.

Kun on seurannut hallitusneuvotteluja, saa sen käsityksen, että enemmistöhallitus toteuttaa suurimpien hallituksessa olevien poliittisten puolueiden politiikkaa. Painoarvoltaan vähäisemmät puolueet joutuvat apupuolueina tyytymään voimakkaimpien näkemyksiin ja tavoitteisiin. Miten tyytyväisiä pienet puolueet ovat kyseiseen vallankäyttöön? Lainsäädäntötoiminnan viivästymistä ei oikein ymmärrä, vaikka sen siirtymistä on yritetty perustella. Kun päätetään kaikkia koskevista hyvinvointiasioista, päätösten laatua on arvioitava. Lakiesitykset ovat tulosvastuullisuutta. Se merkitsee sitä, että on turvattava kaikkien kansalaisten hyvinvointipalvelut mahdollisimman hyvin. Hallitusohjelman päätökset koetaan arkielämässä. Suunnittelijoiden ja päättäjien on tiedettävä palveluja koskevat määrittelyt. Säädettyjen asetusten ja lakien on oltava selkeitä. Päätöksenteon laadusta on kysymys, kun säädökset eivät aiheuta tulkintaerimielisyyksiä. Perustuslain on oltava erityisen huolellisesti laadittu. Sen kohdalla ei pitäisi olla tulkintaerimielisyyksiä. Toimitusministeristölle annetut tehtävät voivat tietyissä tapauksissa vähentää niin sanottua poliittista uskottavuutta. Viestintävälineiden olisi esitettävä seikkaperäistä tietoa perustuslakivaliokunnan roolista. Mitkä asiat hallitusneuvottelijat katsovat tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestyvät ja miten koulutuspolitiikkaa hoidetaan? Miten suuressa määrin kuntia koskevat ratkaisut perustuvat toimijoiden vapaaehtoisuuden varaan?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

HALLITUS JA YHTEISET ARVOT

Ilman vastausta on vielä kysymys, milloin saadaan uusi hallitus johtamaan maata. Olisi toimittava sellaisten periaatteiden mukaan, että uusi hallitus saadaan aikaan viivyttelemättä vaalien jälkeen. Näyttää siltä, että päätettävät asiat vain viivästyvät. Julkisestikin on mainittu, ettei ole mitään kiirettä saada hallitusohjelmaa. Kansalaiset odottavat jo lainsäädäntötoimia. Tärkeä tavoite on se, että Suomessa kaikkialla olisi turvallista elää ja asua. Pitäisi huolehtia työllisyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista yleensä. Toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä. Sille ei ole perusteltua antaa sellaisia tehtäviä, jotka vaatisivat eduskunnan poliittista enemmistöä. Kun asiat joskus etenevät, voidaan arvioida päättämisen laatua. Tulosvastuullisuus näkyy siinä, että uusi hallitus antaa laadukkaita lakiesityksiä eduskunnalle. Seuraavana käynnistyvät lainsäädäntöön kuuluvat viralliset käsittelyprosessit. Mielenkiintoista on nähdä, millaisia lakeja on tulossa. Miten terveydenhuolto järjestetään ja miten vanhusten kysymysten haasteisiin vastataan? Mitkä asiat uusi hallitus katsoo tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Eduskunnan valiokunnat on valittu. Missä on uusi hallitus, jonka olisi valmisteltava lakiesityksiä uudelle eduskunnalle? Viestintävälineiden olisi esitettävä perusteltua tietoa hallituksen muodostamisen eri vaiheista ja haittatekijöistä, kun asiat viivästyvät. Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnasta, jolla on tärkeä rooli lakeja säädettäessä.

Budjettia koskevista EU:n talouspoliittisista vakausasioista on tehty päätöksiä. Julkisuudessa on pidetty käytettyjä menettelytapoja poikkeavina. Enemmistöä edustava hallitus kysyy yleensä ensin eduskunnalta, millaiset ratkaisut lainsäädäntöasioissa olisivat perusteltuja. Lainsäädäntöasioissa on toimittava kaikkien laadittujen pelisääntöjen mukaan. Kansanedustajat vaikuttavat lainsäädännön sisältöön, jonka on oltava oikeudenmukaista. He tekevät myös lakialoitteita, jotka voisivat viedä yhteiskunnan kehitystä eteenpäin. Onnistunut yhteiskuntapolitiikka merkitsee sitä, että kiinnitetään huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Tavoite ei ole aina kaikin puolin toteutunut. Kriittisyyttä on ilmennyt, kun lähipalveluverkostoa on karsittu. Palvelujen järjestäjien on pohdittava taustatekijöitä ja resurssikysymyksiä. Hallinnolliset päätökset voivat olla joustavia, kun palveluja suunnitellaan ja kehitetään. Päättäjien on kuunneltava tarkkaan palvelujen tarvitsijoita, joilla on hyödynnettävää tietoa suunnittelua varten. Hyvinvointitavoitteissa on mentävä eteenpäin. Kun päätökset ovat harkittuja, seurausvaikutukset tulevat samalla mietittyä. Joudutaan pohtimaan myös sitä, millainen on palvelutuotannon järjestämistä koskeva julkisten palvelujen ja yksityispalvelujen suhde.

Vaalien tulos heijastuu eduskunnan arvoihin, joita uusi eduskunta kokoonpanollaan edustaa. Missä määrin toteutuvat yksittäisten äänestäjien näkemykset ja arvot, kun lainsäädäntöön päästään? Yhteisten arvojen toteutumista on pohdittava erityisesti uuden hallituksen kohdalla, kun se koostuu lukuisista puolueista. Onko olemassa hallituksen yhteinen arvopohja vai vain eri puolueiden arvojen kokoelma? Vaalikeskusteluissa poliittiset puolueet esittivät painokkaasti omia arvojaan, jotka olisivat hyviä toteuttaa lainsäädännön tasolla. Missä määrin poliittisten puolueiden omat arvot tulevat hallituksen päätöksissä näkyville? Miten paljon poliittiselta painoarvoltaan ehkä vähäisempi ryhmä hallituksessa joutuu kannattamaan voimakkaamman ryhmän arvoja pysyäkseen mukana? Miten äänestäjät suhtautuvat tilanteeseen? Päätökset, joita uuden hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia tukevia, kuten on annettu ymmärtää. Missä määrin kansanedustajat voivat toteuttaa omia arvojaan, kun taustalla ovat puolueen arvot? Tähän mennessä on seurattu monivaiheista prosessia, jota käydään uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä. Kriittisesti voidaan suhtautua hallituksen kokoamisen lykkääntymiseen, sillä asioita pitäisi hoitaa. Toiminnasta tehdään johtopäätöksiä. Ihmiset ovat viestittäneet monia kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisuja. Tulosten laatua ja mahdollisia eroja on arvioitava kansalaisten ja päättäjien näkökulmasta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

HALLITUSOHJELMAA ODOTETAAN

Päättämisen laatu näkyy lainsäädännössä, joka on eduskunnan arvojen heijastumaa. Päätökset tehdään hallituksen esitysten pohjalta. Selkeiden pelisääntöjen mukaan on loogista ja perusteltua menetellä. Yhteiskunnassa tapahtuvaa poliittista toimintaa, josta tehdään johtopäätöksiä, seurataan tarkkaan. Miten perustellaan uuden hallituksen hallitusohjelman viivästymistä? Ihmisten huolenaiheet, joita on esitetty julkisuudessa monin tavoin, vaativat yhteiskunnan toimia. Asioita olisi hoidettava ajoissa. On arvioitava myös ajankohtaisten suurten kysymysten ratkaisuja. Niistä tehtävät päätökset vaativat oikeaa ja perusteltua tietoa, jonka on oltava toiminnan lähtökohtana. Uusi eduskunta, jolla on edessään haastavia asioita, on järjestäytynyt. Muun muassa valiokunnat on valittu. Jos päättäminen onnistuu, se lisää arvostusta. Miten toteutuvat lainsäädännön tasolla yksittäisten äänestäjien arvot?

Niin sanottujen juoksevien asioiden hoitajana lienee vaikea toimia suurissa kysymyksissä. Tästä on esimerkkinä toimitusministeristö, joka on peruja eduskunnan viime vaalikaudelta. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Uutta hallitusohjelmaa, joka toimisi kansalaisten hyväksi, odotetaan. Monenlaisia ohjelmajulistuksia esitettiin vaalien yhteydessä. Hallituksen tehtävä on antaa tarvittavia lakiesityksiä eduskunnalle, jossa tapahtuvat lakien säätämiseen liittyvät hallinnolliset prosessit, muun muassa lähetekeskustelut ja valiokuntatyöskentelyt. Millaisia lakeja on tulossa? Miten turvataan esimerkiksi työllisyystilanne ja aluekehitys? Monet muutkin asiat, joita ei voi sivuuttaa, ovat tärkeitä. Kansalaiset tietävät ja ovat kokeneet ne arkikokemuksen kautta. Uudella hallituksella on edessään runsaasti asioita, joita se joutuu valmistelemaan.

Hallintoa koskevia käytäntöjä on arvioitava. Hallitus kysyy eduskunnalta, miten edetään tarkasteltavissa asioissa. Muun muassa toiminta ajankohtaisessa Euroopan unionin rahoituskriisiasiassa herättää kysymyksiä. Eikö näinkin mittavan asian ratkaisu tulisi tapahtua uuden hallituksen hallitusohjelman puitteissa? Hallitus antaisi asiasta perustellun esityksen eduskunnalle, jonka jälkeen prosessi jatkuisi. Nyt toiminta kyseisen asian kohdalla on poikkeava. Tarvittavia taustatekijöitä on selvitettävä. Kun lakeja säädetään, niiden on täytettävä oikeudenmukaisuuden kriteeri. Arvoja tähdentävä yhteiskuntapolitiikka kiinnittää huomiota palvelujen laadukkuuteen. Pohditaan esimerkiksi, millaiseksi on kehittynyt tarvittava palveluverkosto. Ovatko sitä koskevat päätökset olleet harkittuja ja onko seurausvaikutuksia tarpeeksi mietitty? Mahdollisia puutteita, joita on saatu selville palautetiedon avulla, pyritään poistamaan. Joustavat menettelyt vievät asioita eteenpäin.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio