Päätöksenteko vaatii näkemystä

Kun puolueet ovat aktiivisia, se on merkki usein vaalien läheisyydestä. Puolueet toivovat, että niiden arvot vetoaisivat äänestäjiin. Arvot näkyvät lopulta toiminnassa. Julkisten viestintävälineiden on tehtävä selkoa, millainen on kunkin puolueen toiminnan perusta ja tavoitteet. Vaaleissa mitataan arvoja, joita äänestäjät arvioivat valtasuhteita määrittäessään. Puolueita punnitaan myös siinä vaiheessa, kun neuvotellaan vaalien jälkeen luottamushenkilöpaikoista. Arvostetaanko kokemusta ja ollaanko oikeudenmukaisia? Viestintävälineiden on tiedotettava avoimesti ja tarkasti poliittiset muutokset, miten ne vaikuttavat päätöksenteon organisaatioon.

Yhteiskunnassa on mietittävä lasten ja nuorten työsuojelullisia asioita, joita pohditaan yleensä työelämässä. Koulu on lasten ja nuorten työpaikka. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on mietittävä kiinteistöjen terveydellisiä tekijöitä. Miksi homekoulujen ratkaisut viivästyvät? Miten koulujen ilmanvaihto toimii työskentelevien kannalta? Koulumatkat vievät aikaa. Tämä on melko usein seurausta lähikoulujen lakkauttamisista. Monet ihmettelevät asioidessaan, miksi haja-asutusalueilta on vaikea päästä palvelujen piiriin. Miten pääsee hoitamaan asioita julkisilla kulkuneuvoilla kunnan keskustaan? Edellä lueteltiin eräitä asioita, joita yhteiskuntapolitiikassa on arvioitava palvelujen kehittämisen kannalta.

Melko pian ihmiset antavat poliittista viestiä vaaleissa. Miten itsenäisesti kunnat voivat toimia niitä koskevissa ratkaisuissa? Tämä kysymys on aiheellinen, kun arvioidaan valtakunnan tasolta tulleita tietoja. Suuri yhteiskunnallinen kysymys on myös se, miten sosiaali- ja terveydenhuolto hoituvat jatkossa. Aikaisemmin esitettiin lupauksia vanhuspalvelujen järjestämiseksi. Omaishoitajat odottavat kiireisiä toimia. Miten lapsiperheitä tuetaan? Eri väestöryhmien palvelut ovat yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Ihmiset pohtivat monia kysymyksiä ja seuraavat tarkkaan, mitä Euroopan unionissakin tapahtuu. He voivat perustellusti kysyä, mikä on Euroopan unionin kehityksen suunta. Kysymyksen vastaus on haastava päätöksentekijöille.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Millainen vanhuspalvelulaki

Olemme seuranneet, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asioita järjestetään. Vanhuspalvelulakia koskevia lupauksia on esitetty ja väitetty, että näin tulee tapahtumaan. Perusteltua on kysyä nyt, miksi julkisuudessa esitetyt lupaukset ja lopulliset päätökset ovat kaukana toisistaan. Miksi kannat jatkuvasti muuttuvat? Henkilömitoituksia ei määritelläkään, vaikka niin aikaisemmin ponnekkaasti esitettiin. Herättävätkö päätökset ihmisten luottamusta? Kritiikkiä ovat esittäneet palvelujen tarvitsijat ja läheltä vanhuspalveluja seuranneet. Vanhuspalvelulain viivästyminen ei ole tukenut hyvän palvelun takaamista.

Eri väestöryhmiin kohdistuva päätöksenteko vaatii näkemystä asioiden suhteista. Päätöksissä on hyödynnettävä käytännön kokemusta ja tutkimusta. On mietittävä ratkaisujen seurausvaikutuksia. Vanhuspalvelulain kohdalla voidaan käyttää julkisuudessa olevien tietojen mukaan asetustietä, jos asiat eivät kulje oikeaan suuntaan. Eduskuntavaalit, jotka ovat silloin jo kohta tulossa, otetaan luultavasti huomioon valtasuhteita jaettaessa. Yhteiskunnan palvelujärjestelmän kokonaisuuden on palveltava hyvinvoinnin kehittymistä. Esimerkiksi omaishoitajien vaikea tilanne on ratkaistava kunnolla.

Yhteiskunnan on huolehdittava eri väestöryhmien hyvinvoinnista luottamusta herättävästi. Vanhuspalvelulaki on viivästynyt, joten kritiikki on tässä kohdassa paikallaan. Onko tuleva vanhuspalvelulaki kaikin puolin laadukas? Kun päätöksiä tehdään, ne ovat yhteydessä arvoihin. Jatkossa nähdään, millainen vanhuspalvelulaki todellisuudessa on. Lainvalmisteluun on käytetty runsaasti aikaa, joten lopputuloksen pitäisi olla hyvä. Onko kuunneltu tarkkaan palvelujen tarvitsijoita?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Yhteiskunta koettava omaksi

Yhteiskunta on järjestelmä, joka on arvoihin yhteydessä oleva suunnittelun ja päätöksenteon luomus. Palvelut työllistävät yhteiskunnassa eniten ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Miten käy jatkossa? Heijastuvatko maahamme jossain vaiheessa Euroopan unionin päätöksenteon tekemät suuret taloudelliset ratkaisut, joita on tehty viime aikoina? Kun luodaan hyvä järjestelmä, sitä on arvioitava useiden tekijöiden kannalta. Päätöksenteossa ei aina oteta kylliksi huomioon tarvittavia tekijöitä, joiden avulla pitäisi edetä ja tehdä hallinnollisia ratkaisuja. Eheyttä arvostava yhteiskunta vastaa myönteisesti ihmisten tarpeisiin. Laadukas yhteiskunta ei sivuuta syrjäytymistä koskevia kysymyksiä, joita on tuotu esille monissa yhteyksissä. Syrjäytymistä estettäessä pohditaan erilaisia menettelyjä tilanteita varten.

Yhteiskuntapolitiikalle on haastetta, kun kilpailutilanteen vuoksi esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle jääneillekin tulisi järjestyä paikka. Toisen asteen ja korkea-asteen koulutuspalvelujen lakkauttamiset eivät tue tavoitetta. Arviointitietoa tarvitaan myös siitä, millaisena työelämä kohdataan. Mitkä ovat harkitut menettelyt, kun työpaikkakiusaamista esiintyy? Koulu on myös työpaikka. Miten koulukiusaamiset estetään käytännössä? Yhteiskunnan suunnittelun ja päätöksenteon kannalta on hyvä tietää, jäävätkö valmistuneet hyödyttämään oppilaitosten vaikutusaluetta vai mahdollisesti kotipaikkakuntaa. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen. Melko usein henkilö päätyy opintosuoritustensa perusteella sille paikkakunnalle, joka vastaa parhaiten hänen odotuksiaan. Koulu- ja työelämän yhteistyö on keskeistä kehitettäessä toimintoja.

Kun päätöksiä tehdään yhteiskunnassa, joudutaan ottamaan kantaa myös koulutuksellista tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin, sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Tavoitteet ovat haastavia. Viestintä- ja mediataitojen sekä oppimaan oppimisen taidot ovat myös tärkeitä nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset ovat esittäneet kritiikkiä, kun virallisluontoisten tekstien tulkitseminen vaatii melkoista panostusta. Tekstien tulisi olla helpommin luettavia. Yhteiskunnan toimintaa koskeva kokonaisvaltainen arviointi edellyttää myös sitä, että pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä. Kun työpaikoilla muun muassa verrataan työntekijöiden ja johtoportaan näkemyksiä keskenään, saadaan selville niitä tekijöitä, jotka on otettava huomioon kehitettäessä työelämän laatua. Yhteiskunnassa monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat myös tärkeitä arvioitavia kohteita.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Snellmankin pohti koulutusta

Sivistystä arvostavan yhteiskunnan tavoitteena on järjestää koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön. J. V. Snellmankin pohti aikoinaan koulutusta, joka on merkittävä tekijä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Hänen ajatuksensa, joihin palataan jatkuvasti, ovat säilyneet. Tässä kirjoituksessa käsitellään osin niitä kysymyksiä, joita Snellmankin on kohdannut. Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita siten, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.

Opettajankoulutuksessa opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön. Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa lukioita paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?

Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan. Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.



Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

Miten muutokset sisäistetään

Usein muistellaan henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan. Esimerkiksi Mikael Agricola on henkilö, jonka elämänvaiheita on tutkittu. Hän on saanut aikaan Uuden testamentin suomennoksen, joka on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Agricola on tuottanut muutakin kirjallisuutta, joka tyydyttää ihmisten sivistystarpeita. Hänestä puhutaan erikoisesti suomen kielen päivänä, jolloin pohditaan suomenkielisen kirjallisuuden perustamisen lähtökohtia. Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin. Hän on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Mikael Agricola on julkaissut muun muassa lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan, joka osoittaa asioihin paneutumista. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.

Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt esimerkiksi kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän lienee pyrkinyt lukijoita ajatellen kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyden, kuten kirjojen tekijät yleensä menettelevät. Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat sangen ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut. Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka yleiset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palveluissa ja kouluopetuksessa. Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana.

Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut etenkin Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että huomattavia tulkintaeroavuuksia saattaa esiintyä opillisissa kysymyksissä. Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin jopa ulkopolitiikan alueella: oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia lienee jäänyt vähemmälle huomiolle. Miten Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestinyt uskonpuhdistuksen asioita? Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa päätyy kysymykseen, onko hänestä kaikki tarvittava tutkittu yhteiskunnan historiatiedon kannalta.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Hallinnon viestintä puhuttaa

Päätösten valmistelua on kiinnostava seurata. Esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla esitetään kysymyksiä, joiden vastausten pitäisi viedä asioita eteenpäin. Kun arvioi keskusteluja, melko usein huomaa: kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa toisiaan. Ei kai tämä liene viestinnän tarkoitus? Tilaisuuden puheenjohtaja voisi kiinnittää asiaan huomiota. Hänen on jaettava osallistujien puheenvuoroja oikeudenmukaisesti ja huolehdittava puheenvuorojen ajankäytöstä. Puheenvuoron käyttäjän on toimittava myös sovitun ajan puitteissa. Jos pelisääntöjä noudatetaan, keskustelua arvostetaan. Kun eri intressiryhmien tavoitteet ovat tiedossa, niitä koskevia päätöksiä seurataan. Erikoisen tarkasti seurataan ajankohtaisia organisaatioita koskevia muutossuunnitelmia ja perhepolitiikan kysymyksiä.

Päätöksenteossa keskeistä on luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen. Jos menettää luottamuksen, sen takaisin saaminen on vaikeahkoa. Edistyksellisessä toiminnassa arvioidaan huolellisesti kritiikki. Monet vieraantuvat yhteiskunnasta, jota he eivät jostain syystä enää koe läheiseksi. Tehtävät ratkaisut edellyttävät sitä, että asianosaisia kuullaan mahdollisimman hyvin. Päätöksiä tehtäessä on mietittävä tarkoin suunnitelmien laajuutta ja seurauksia. Joskus asioita siirretään toiseen ajankohtaan vältettäessä kiusallisia ratkaisuja. Toiminta ei ole perusteltua, jos päätöksiä tarvitaan. Sosiaalisten vaatimusten paineissakin on pystyttävä päättämään asioista. Hankaliin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan kyllin suoraan.

Tarkoin eritelty tieto vaikuttaa siten, ettei tarvitse myöhemmin korjailla tehtyjä päätöksiä. Ovatko julkisuudessa esille tulleet esimerkit luottamusta herättäviä? Kun asioita hoidetaan laadukkaasti, eri näkemyksiä voidaan hyödyntää. Hallinnon itseohjautuvuudella on myös merkitystä. Päätöksenteosta tehdyt myönteiset havainnot ja kokemukset lisäävät toimijoiden arvostusta. Kun pohditaan yhteiskunnan palveltavuutta, tarkasteltavia tekijöitä kuvataan usein keskimääräisten lukujen avulla. Menettelyllä on kokonaisuuden hahmottamisen kannalta puutteensa, joka on tiedostettava. Analysointimenetelmiä onkin mietittävä huolella. Viimeaikaisia julkisuudessa esillä olleita suunnitelmia on myös arvioitava laadun kannalta. Miten hyvin on perusteltu organisaatioiden muutosratkaisuja?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Koulutusasiat puhuttavat

Yhteiskunnassa joudutaan miettimään palvelujen tuottamista ja rahoittamista. Perusteltua on seurata palvelujen kehitystä ja tulevaisuuden näköaloja. Päätöksenteko on haasteellista taloudellisten voimavarojen niukentuessa. Hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnan palvelut, joiden laadusta ihmiset tekevät johtopäätöksiä. Kaikki tarvitsevat palveluja, joista tehtävät päätökset ovat yhteydessä arvoihin. Ihmiset kokevat yhteiskunnan suunnittelun ja päätöksenteon arkikokemusten kautta. Monet kysymykset vaativat vastauksia. Miten hyvin lähipalvelut yleensä järjestyvät tai ovat järjestyneet? Saavatko nuoret toisen asteen koulutuspalvelunsa hyvien kulkuyhteyksien päästä? Vaarantaako lukion lopettaminen esimerkiksi yläkoulun kasvatuksen ja opetuksen tasoa, jos kouluissa on pääsääntöisesti yhteisiä opettajia? Keskuspaikoilla kysymys ei muodostune ongelmaiseksi.

Koulutusta tarkasteltaessa on puhuttu melko usein uusliberalistisesta koulutuspolitiikasta, joka on suunnannut kasvatus- ja opetustointa. Harjoitettavan koulutuspolitiikan merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on pohdittava syvällisesti. Miten toteutuu tai on toteutunut koulutuksellinen tasa-arvo, joka on ollut yleisesti hyväksytty periaate koulutusta järjestettäessä? Yhteiskuntapolitiikan linjaukset ja valittavat ratkaisut ovat muutoksenalaisia Suomessa ja Euroopan unionin alueella, jossa taloudelliset haasteet aiheuttavat huolta. Kun kehitetään koulutus- kulttuuripolitiikkaa, on noudatettava eettisiä periaatteita. Politiikan seurauksia on arvioitava ennakolta. Tyytyväisyys palveluihin ilmentää tarjolla olevien ratkaisujen laatua, joka on yhteydessä palveluyksikön toimintavarmuuteen.

On ajateltu niinkin, että julkisia palveluja olisi muutettava enemmän omavastuisiksi ja markkinoiden tuotettaviksi. Harjoitettava politiikka on yhteydessä arvoihin. Yhteiskuntapolitiikka on tärkeässä asemassa ihmisten hyvinvointiin vaikutettaessa. Miten yhteiskuntapolitiikan tavoitteet yleensä realisoituvat ja kohtaavat palvelujen tarvitsijoiden hyvinvointitarpeet? Päätöksiä tehtäessä voidaan hyödyntää tutkimuksia ja niiden johtopäätöksiä: tutkimukset ovat yleensä tietyssä viitekehyksessä ja kriittisten pelisääntöjen mukaisia. Tutkimusten ja arkikokemusten esimerkkien avulla on mahdollista arvioida, miten kansalaisten, luottamushenkilöiden ja yhteiskunnan palvelujen muodostama järjestelmä toimii. Hankitun tiedon avulla voidaan arvioida muun muassa perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutusratkaisuja.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Presidenttiys vaatii osaamista

Äänestäjät punnitsevat tulevaa vaalikäyttäytymistään. Ennakkoon äänestäneet ovat jo valintansa tehneet. Näissä vaaleissa vaaliliitot eivät sekoita tapahtumia. Toivottavasti pelkät mielikuvat eivät ratkaise vaalitulosta, vaan näytöt osaamisesta. Tiedotusvälineiden on tähdennettävä asioiden sisällön merkitystä. Presidenttiehdokkaita on arvioitava objektiivisesti. Jos näin menetellään, havaitaan suuria taitoeroja henkilöiden välillä. Perusteellisen pohdinnan jälkeen valinnassa päädytään henkilöön, jonka pätevyydestä ja taidosta on hyötyä presidentin tehtävässä. Valitun presidentin on osattava toimia haastavien asioiden parissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue edellyttää laajaa näkemystä asioiden yhteyksistä. Sisäpolitiikan alueella voidaan vaikuttaa ihmisten eriarvoistumiskehitykseen estävästi. Millä tavoin maamme velkaantumiskysymykset ratkaistaan? Euroopan unionin talousongelmat aiheuttavat kasvavaa huolta. Kun taloudellisia päätöksiä tehdään Euroopan unionin tasolla, demokratian arvosisällön on säilyttävä. Millaiset olisivat Suomen taloudelliset voimavarat, jos lainaehdot alkaisivat suuresti muuttua? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan realistisesti.

Yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisten tarvitsemia asioita. Palvelujen laadusta tehdään johtopäätöksiä, esimerkiksi lähipalvelujen järjestämisestä. Tehtyjä päätöksiä testataan vaaleissa. Julkisuudessa on esitetty kuntia koskevia huomattavia rakennemuutoksia. Nyt maassamme on yli kolmesataa kuntaa. Vähentyykö kuntien määrä jopa alle sadan, kuten on saanut lukea lehdistä? Ihmiset haluavat avointa tiedottamista päätettävien asioiden kulusta. He arvioivat tehtyjä suunnitelmia. Käytännön ratkaisujen avulla vaikutetaan hyvinvoinnin kehittymiseen. Sosiaaliset vaatimukset, paineet ja arvostukset ovat taustalla, kun päätetään hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Ammattikorkeakoulut ovat olleet esillä arvostelua herättävästi, kun niiden kohdalla on suunniteltu muutoksia. Suuri ratkaistava kysymys on, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon.

Ihmiset viestittävät eri ongelma-alueista, joihin on otettava kantaa. Tehtävät päätökset kohtaavat sellaisia kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ratkaisuissa on huolehdittava luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Kun pohditaan hallinnon laatua huolellisesti, arvioidaan päätösten kohteena olevan palveluverkoston kokonaisuutta. Vaaleissa kysytään, millaisena koetaan tehdyt ratkaisut. Erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin aktiivisesti osallistuvat henkilöt ovat ymmärrettävästi aktiivisia äänestäjiä. He ovat saaneet aikaisemmassa toiminnassaan demokratian pelisääntöjen oppia ja sisäistäneet äänestämisen merkityksen. Päätöksenteko vaikuttaa taloudelliseen turvallisuuteen. Lähiaikoina nähdään, miten taloudelliset tekijät heijastuvat presidentinvaaleihin.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio