Hallituksen toiminta on vallankäyttöä. Kaksi suurinta puoluetta yrittävät ratkaista Suomen hyvinvointikysymyksiä. Nyt on mahdollista arvioida julkisuudessa olevien tietojen perusteella, menevätkö maamme asiat oikeaan suuntaan. Millä tavoin pienpuolueet ovat valtakuvioissa mukana? Uudella hallituksella on edessään haastavia asioita, joita olisi jo pitänyt hoitaa. Toimitusministeristö on ollut liian kauan juoksevien asioiden hoitaja. Hahmottunutta hallitusohjelmaa on odotettu. Näyttää siltä, että leikkauslistat tasapainottavat valtion budjettia. Leikkauslistoista vaiettiin vaalikeskusteluissa. Jo silloin valtion budjettia koskevat ongelmat olivat tiedossa. Tasaveron käsite vaatii tarkkaa määrittelyä. Millaisia veroja ovat niin sanotut valmisteverot, joita kansalaiset joutuvat tulotasostaan riippumatta maksamaan? Vaaliohjelmissa esitettiin vaatimuksia, joita tulisi viedä lainsäädännön tasolle. Toteutuvatko hallituksessa puolueiden tavoitteet, joita aikoinaan esitettiin painokkaasti? Kaksi voimakkainta puoluetta linjaavat tulevan hallituksen politiikan. Perusteltua on kysyä, kuinka suuri on tulevan hallituksen valtapuolueiden kannatus yhteensä? Ne päättävät yhdessä koko Suomen asioista. Pienpuolueet myötäilevät päätöksiä, sillä niiden on vaikea muutakaan tehdä pysyäkseen mukana.
Jatkossa nähdään, millaisia EU:ta ja Suomea koskevia lakiesityksiä hallitus tuo eduskunnan päätettäviksi. Onko hallituksella EU:n talousasioissa yhteinen linja? Aikaisemmin esitetyt EU:n rahoitusasioita koskevat talouspoliittiset vakauskäsitteet ovat olleet liian teoreettisia. Ne pitäisi avata kansalaisten tiedonmuodostusta ja etua ajatellen. Hallintotoimia seurataan tarkkaan. Kansalaiset arvioivat työllisyystilanteen ja palvelurakenteen kehittymistä. Lakien säätäminen on perustuslain määräämää hallinnollista prosessointia, jonka lopputuloksen on oltava onnistunut. Nyt jo kansalaiset voivat arvioida hallitusohjelman sisältämien leikkauslistojen ja verotuksen vaikutuksia omaan hyvinvointiinsa. Valtion budjettia koskevat päätösasiat edellyttävät perustuslain mukaista toimintaa. Hallitus antaa budjettiasioista ensin perustellut esitykset eduskunnalle, jossa prosessit etenevät lainsäädäntöä koskevaan päätökseen. Toiminnan taustatekijät on selvitettävä huolella. EU:ta käsittelevässä tukipakettiasiassa päätöksenteko oli jotenkin poikkeavaa. Eduskunnassa tehtiin nopeita päätöksiä. Millaisissa tapauksissa lakeja on käsitelty yleensä kiireellisinä ja miten perustuslakivaliokunta on ollut mukana? Lakien säätämisessä on yhteinen arvopohja, joka on yhteydessä lakien sisällön muotoutumiseen.
Jos yhteiskunta korostaa oikeudenmukaisuutta, se merkitsee sitä, että toimitaan kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Kansalaisilla on silloin muun muassa tarvittavat lähipalvelut saatavilla. Kulkuyhteydet ovat myös kunnossa. Kansalaiset ovat seuranneet hallituksen muodostamisen eri vaiheita. Lopulta päädyttiin eri ideologioita sisältävään poikkeukselliseen kuuden puolueen koostumukseen. Toimiikohan tällainen hallitus, joka on arvotaustaltaan hyvin heterogeeninen? Tässä yhteydessä onkin perusteltua kysyä, miten helposti ja nopeasti puolueet voivat vaihtaa omia sisäistyneitä arvojaan uusiin arvoihin. Onko puolueilla omia arvoja? Kun hallitus ryhtyy toimimaan, nähdään myöhemmin tulokset. Hallinnon laatua on arvioitava. Miksi lainsäädännöstä vastuussa olevat henkilöt eivät saaneet uutta hallitusta aikaan kuin viiveellä? Kaksi kuukautta on jo kulunut, mutta uusi hallitus ei ole antanut vielä yhtään lakiesitystä eduskunnalle. Eduskunta halunnee tehdä tarvittavia lainsäädäntötoimia, jotka kuuluvat sen tehtäviin. Kansalaiset ovat viestittäneet eri tavoin arkielämän kysymyksiä, jotka vaativat päättäjien toimia. Lainsäädännössä on otettava huomioon kansalaisten arvostamia asioita. Eduskunta odottaa yhteiseltä arvopohjalta lähteviä hallituksen esityksiä. Perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli lainsäädännön prosessissa. Mitkä ovat kuuden puolueen yhteiset arvot? Suomen tilanne oli jotenkin pysähtyneisyyden tilassa, kun uutta hallitusta vain kaavailtiin ja ajateltiin puuttuvaa hallitusohjelma. Kun päätöksiä tehdään, on harkittava aina seurausvaikutuksia tulevien ongelmien välttämiseksi. Mahdollisia puutteita, joita on saatu selville arkikokemuksen, havaintojen ja tutkimuksen avulla, on korjattava ajoissa. Tavoitteisiin pyrkiminen vaatii voimavaroja.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
sunnuntai 5. kesäkuuta 2011
HALLITUKSEN MUODOSTAMINEN VAATII JOHTAJUUTTA
Hallituskaavailuja on käsitelty pitkän aikaa, jopa kuuden puolueen versiona. Suurimmat puolueet päättäisivät hallituksessa yksin keskeisistä asioista. Pienimmät puolueet olisivat vain apupuolueita. Hallitus olisi muodollisesti enemmistöhallitus. Tällaista vallankäyttöä voidaan pohtia päätöksenteon arvostuskysymyksenä. Onko päätöksenteossa näennäinen yksimielisyys voimakkaimpien poliittisten puolueiden pakon sanelemaa? Pitkä prosessi on nyt siinä vaiheessa, ettei uutta hallitusta ole syntynyt. Hallitustunnustelut ovat joutuneet luottamuskriisiin. Perustuslain ohjeistuksen mukaisesti on palattava alkuun. Millaiseksi kansalaiset arvioivat hallinnon tulosvastuullisuuden toteutumisen? Tähän mennessä käyty prosessi on poikkeuksellista. Aina uudessa tilanteessa hallituspuolueiden määrä on muuttunut ja on käyty poliittista kaupankäyntiä. Ilmaiseeko prosessi luottamusta herättävää johtajuutta? Prosessin loppuvaiheessa tulivat tietoon talouteen vaikuttavat leikkauslistat, joista kansalaiset ovat kiinnostuneita. He arvioivat sitä, miten leikkauslistat vaikeuttavat omakohtaista hyvinvoinnin kehittymistä. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti leikkauslistojen merkityksestä. Asia on tärkeä, jos leikkauslistojen sisältöä kirjataan hallitusohjelmaan. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä.
Puolueilla on näkemyseroja, kun ne arvioivat ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen yleistä järjestämistä. Miten hyvinvointiasiat hoituvat, kun hallitusohjelmaa joskus toteutetaan? Hallitusneuvottelujen prosessissa ovat painottuneet taloudelliset asiat. Eduskunta on päättänyt ennen hallitusneuvottelujen alkamista poikkeavasti kriittisyyttä aiheuttaneet EU:n tukipaketit. Kansanedustajat joutuvat tekemään rahoituspäätöksiä kansallisella ja EU:n tasolla. He vaikuttavat lainsäädäntöön omien näkemystensä ja arvojensa mukaan. Puolueet sitovat kuitenkin itsenäistä päätöksentekoa. Nyt pohditaan ajankohtaista hallituksen muodostamisen uutta vaihetta. Eduskunnan on perusteltua arvioida kysymystä, miten onnistuneesti hallitustunnustelu on tähän mennessä toiminut. Viestintävälineiden on annettava tietoa hallinnon kriisivaiheesta.
Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnan roolista. Viestintävälineet ovat melko vähän esittäneet tietoa perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista, vaikka siihen olisi ollut syytä. Eduskunta on kansalaisia palveleva laitos, jonka toimista kansalaiset haluavat tietoa. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja, joiden soveltaminen käytäntöön on tuottanut ongelmia. Lakien määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina kohdanneet. Valtiovallan onkin perusteltua parantaa näiltä osin toimintansa laatua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutuspalveluihin kohdistuvien haastavien tavoitteiden saavuttamista on heikentänyt voimavarojen puute. Lakien valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä toiminnan hyvään lopputulokseen. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava.
Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan julkisten palvelujen ja yksityisten palvelujen tarvetta. Maassamme on pohdittu monella tavalla palvelujen merkitystä ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen kehittäminen on yhteydessä niin sanottuun palvelujen yksityistämiskysymykseen, joka on mielipiteitä jakava arvostuskysymys. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot on velvoitettu yksityistämään julkisia palvelujaan budjettinsa tasapainottamiseksi. Tavoitteen hyväksyminen voi olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka arvostavat julkisia palveluja. Palvelujen tarvitsijoilla on tietoa, jota on hyödynnettävä päätöksiä tehtäessä. Palvelut, jotka ovat lainsäädännön tuottamia, on järjestettävä ihmisystävällisellä tavalla. Siinä heijastuu yhteiskuntapolitiikan laatu. Säädösten on oltava selkeitä. Tämä koskee ajankohtaista hallituksen muodostamisen kriisiä ja sen ratkaisua. Toimittaessa säädösten mukaan ja ilman taktikointia hallituksen muodostaminen on helpompaa. Perustuslaki edellyttää eduskunnan toimia.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Puolueilla on näkemyseroja, kun ne arvioivat ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen yleistä järjestämistä. Miten hyvinvointiasiat hoituvat, kun hallitusohjelmaa joskus toteutetaan? Hallitusneuvottelujen prosessissa ovat painottuneet taloudelliset asiat. Eduskunta on päättänyt ennen hallitusneuvottelujen alkamista poikkeavasti kriittisyyttä aiheuttaneet EU:n tukipaketit. Kansanedustajat joutuvat tekemään rahoituspäätöksiä kansallisella ja EU:n tasolla. He vaikuttavat lainsäädäntöön omien näkemystensä ja arvojensa mukaan. Puolueet sitovat kuitenkin itsenäistä päätöksentekoa. Nyt pohditaan ajankohtaista hallituksen muodostamisen uutta vaihetta. Eduskunnan on perusteltua arvioida kysymystä, miten onnistuneesti hallitustunnustelu on tähän mennessä toiminut. Viestintävälineiden on annettava tietoa hallinnon kriisivaiheesta.
Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnan roolista. Viestintävälineet ovat melko vähän esittäneet tietoa perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista, vaikka siihen olisi ollut syytä. Eduskunta on kansalaisia palveleva laitos, jonka toimista kansalaiset haluavat tietoa. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja, joiden soveltaminen käytäntöön on tuottanut ongelmia. Lakien määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina kohdanneet. Valtiovallan onkin perusteltua parantaa näiltä osin toimintansa laatua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutuspalveluihin kohdistuvien haastavien tavoitteiden saavuttamista on heikentänyt voimavarojen puute. Lakien valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä toiminnan hyvään lopputulokseen. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava.
Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan julkisten palvelujen ja yksityisten palvelujen tarvetta. Maassamme on pohdittu monella tavalla palvelujen merkitystä ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen kehittäminen on yhteydessä niin sanottuun palvelujen yksityistämiskysymykseen, joka on mielipiteitä jakava arvostuskysymys. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot on velvoitettu yksityistämään julkisia palvelujaan budjettinsa tasapainottamiseksi. Tavoitteen hyväksyminen voi olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka arvostavat julkisia palveluja. Palvelujen tarvitsijoilla on tietoa, jota on hyödynnettävä päätöksiä tehtäessä. Palvelut, jotka ovat lainsäädännön tuottamia, on järjestettävä ihmisystävällisellä tavalla. Siinä heijastuu yhteiskuntapolitiikan laatu. Säädösten on oltava selkeitä. Tämä koskee ajankohtaista hallituksen muodostamisen kriisiä ja sen ratkaisua. Toimittaessa säädösten mukaan ja ilman taktikointia hallituksen muodostaminen on helpompaa. Perustuslaki edellyttää eduskunnan toimia.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)