Lainsäädäntöä koskevia päätöksiä on kiinnostava seurata ja arvioida. Miten hyvin oikeudenmukaisuuden arvo toteutuu käytännössä? Jos se on johtavana periaatteena ajattelussa, toiminnan onnistuminen helpottuu. Mitä tavoitteita asetetaan, niiden vaikutuksia seurataan tarkoin. Saadut tulokset, jotka on saatu sosiaalisten vaatimusten paineissa, ovat nähtävissä myönteisissä tapauksissa käytännön hyvinvointina. Kun päätöksenteko on laadukasta, siihen kohdistuva kritiikki on vähäisempää. Jos kritiikkiä esiintyy, sen syy on tutkittava huolellisesti. Päätöksenteon tehtävä on estää yhteiskunnan eriarvoistumista.
Kun lakien säätäminen ei saa kannatusta, niiden kohdalla peräydytään. Luottamus päätöksentekoa kohtaan on koetteella, jos perusteltu kritiikki sivuutetaan liian helposti. Lakien säätämistä siirretään usein myös vaalien jälkeisille toimijoille. Onko lakien siirtäminen perusteltua, jos niiden säätämiselle voisi olla tarvetta? Onnistuneempia ratkaisuja saavutetaan, jos asianosaisia kuullaan hyvin. Aikaisempi menettely on saattanut olla toisenlainen. Päätöksenteon tarvitsema eritelty tieto vaikuttaa siihen, ettei tarvitse jälkeenpäin korjailla tehtyjä päätöksiä. On mietittävä tarkoin, millaiset hankkeet ovat suuria päätöksenteon kannalta.
Mittavissa hankkeissa on perusteltua toimia siten, että asetukset seuraavat vasta säädettyjen lakien jälkeen. Asioita hoidettaessa mallikkaasti on pyrittävä hyödyntämään eri näkemyksiä. Tämä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Päätösten taloudellisia seurausvaikutuksia on pohdittava perusteellisesti. Viimeaikaisia julkisuudessa esillä olleita päätöksiä voidaan arvioida laadun kannalta kysymällä, millaisiin ratkaisuihin on päädytty ja millä tavoin päätöksiä on perusteltu. Päätöksenteon itseohjautuvuudella on merkitystä. Myönteiset havainnot ja kokemukset lisäävät päätöksenteon arvostusta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
