KOULUTUKSEN SOSIAALISTAVA MERKITYS

Kun pohditaan hyvinvointiasioita yhteiskunnassa, ei voine sivuuttaa tieto- ja viestintätekniikan tärkeää merkitystä palvelujen järjestämisessä. Kyseinen opetussisältö kuuluu opetussuunnitelmien koulutustavoitteisiinkin. Koulutustavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan kiinnittämään huomiota opetus- ja kasvatusmenetelmiin. Koulutuspalvelujen kohdalla hyvinvointiratkaisut ovat arvoperustaista toimintaa, jota suunnittelu ja päätöksenteko käytännössä pyrkivät toteuttamaan. Tutkimusta voidaan hyödyntää kartoitettaessa oppilaitosten koulutustarpeita ja koulutustarpeiden tyydyttämistä. Tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan kohdalla erityisosaamisen alueisiin ja koulukasvatuksen pedagogisiin soveltaviin menettelyihin. Koulutuksen pohtiminen on ajankohtaista, sillä koulutoimen päätösvaltaa ja vastuuta on siirretty paikallistasolle ja oppilaitoksille. Muutos koskettaa myös koulutuksen valintaperusteita, jotka ovat vaihdelleet monin tavoin. Oppilaitosten koulutuksen ja valintamenettelyjen kehittelyssä on otettava huomioon yhä enemmän koulutukseen pyrkijöiden kulttuuritausta. Koulutuksen tavoitteena on motivoiva opiskeluympäristö, ja tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvua selviytyä koulutusyhteiskunnan haasteista. Koulutuspalvelujen järjestäminen on yhteydessä turvallisuuskäsitteeseen. Kyseinen käsite on keskeinen tarkasteltaessa yhteiskunnassa koulutukseen valikoitumista, koulutusyhteiskuntaan integroitumista ja syrjäytymisen estämistä.

Terveisin Veikko Vilmi

PALVELUJA YHTEISTOIMINNASSA

Hyvinvointia koskevat menettelyt johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin. Siinä yhteydessä tarkastellaan, miten palvelujen rahoitus järjestetään. Taloudelliset seikat saattavat vaikuttaa palvelujen laadulliseen ja määrälliseen mitoitukseen. Miten hankitaan ajantasalla olevia ATK-välineitä, on eräs mietittävä kysymys palvelujärjestelmiä suunniteltaessa. Arvopohjalta tehtyjen päätösten vaikutuksia on mahdollista arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Suunnittelu ja päätöksenteko tarvinnee kyseistä palautetietoa. Yhteiskunnassa vastuullisten tahojen on toimittava yhdessä hyvinvointipalveluja kehitettäessä. Aikaisempien selvitysten mukaan tarvitaan tietoa, mitä arvoja suunnittelu ja päätöksenteko todella edustavat. Koulutuspalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, joten on tutkittava kuntien käytettävissä olevia resursseja. Taustatekijöiden selvittäminen on tarpeen, sillä kunnat ovat kooltaan ja asukasmäärältään hyvin erilaisia. Palvelujen laadun arvioimisessa voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita ja aiempia vertailuvuosia. Millaisten arvojen johdattamina yhteiskuntaa kehitetään, on merkittävä kysymys, jota ei sivuutettane hyvinvointikeskustelussa.

Terveisin Veikko Vilmi

TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN VASTATTAVA

Kouluissa arvioidaan koulutustavoitteita erilaisten opetuksen ja kasvatuksen mittaamismenettelyjen avulla. Mittaaminen voidaan kohdistaa esimerkiksi käytössä oleviin oppikirjoihin. Toisin sanoen tutkitaan, millaisia oppikirjat ovat laadultaan opetussuunnitelman tavoitteiden kannalta ja miten hyvin käyttäjät - oppilaat - ottavat ne vastaan. Tutkimustietojen mukaan oppikirjoilla näyttää olevan suuri merkitys saavutettuihin oppimistuloksiin. Vertailutulokset ovat jopa tilastollisesti merkitseviä sen mukaan, mitä oppikirjaa oppilaat käyttävät. Tutkimustulosten mukaan oppikirjojen laatuun tulisikin kiinnittää huomiota. Tieto- ja viestintätekniikkaan asennoitumista ja käyttöä voidaan myös arvioida. Yleensä on myönteinen suhtautuminen ATK-välineiden käyttöön ja käytön ohjaamiseen. Huoltajat seurannevat melko tarkkaan, mitä koulun tasolla tehdään ATK-asioiden suhteen ja miten koetaan kouluilla järjestyvät hyvinvointiasiat. Sitä osoittavat tehdyt kyselyn tutkimustulokset, joissa arvioidaan muun muassa opetuksen laatua. Opetuksen laatua voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaan. Kiinnostavaa on nähdä, miten koulutuksen suunnittelu ja päätöksenteko tulkitsee edellä esitettyjä tutkimustuloksia hyvinvointiratkaisuja tehdessään. Hyvinvointimenettelyissä etsitään määritelmiä ja vastauksia, mitä koulutuksen ja opetuksen laatu todella on ja millaisia haasteita kansalaisilla on edessään. Koulutuksen tehtävänä on antaa mahdollisimman hyviä lähtökohtia koulutusyhteiskunnassa selviytymiseksi. Kouluissa on kiinnitettävä huomiota viestintätaitojen kehittämiseen, sillä siitä on etua tulevaisuudessa. Nyt puhutaan viestinnän kohdalla jo muun muassa 'digiboksien' vanhentumisesta, vaikka käyttösovellus on otettu vasta käyttöön. Päätöksentekijöiden on seurattava viestintäkulttuurin kehitystä.

Terveisin Veikko Vilmi

VERKOSTA KOULUTUKSEN TUKEA

Monessa yhteydessä on esitetty, miten TVT-koulutusta olisi järjestettävä yhteiskunnan tarpeiden kannalta. Esimerkiksi koulun tasolla voidaan puhua käyttäjien ATK-taitojen kehittämisestä. Siinä yhteydessä kartoitetaan eri tavoin, mitkä ovat käyttäjien tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, opetuskäytön taidot ja erityisosaamisen taidot (http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/tietoyhteiskuntahankkeet.html).
TVT- pedagogiikkaan kuuluvissa tehtävissä auttaa muun muassa 'Opettaja.tv':n palvelut. Kyseisen viestintäkanavan avulla on mahdollista tukea koulussa tapahtuvaa opettamisen ja kasvattamisen koulutustavoitteiden saavuttamista. Puheena olevan opetuksen ja kasvatuksen tukikanavan osoite on http://opettajatv.yle.fi/, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. Kun tutustuu kyseisessä osoitteessa olevaan aineistoon, havaitsee, että opetusmateriaali hyödyttää monella tapaa opetus- ja kasvatustavoitteiden saavuttamista. Palvelu auttaa myös TVT-taitojen kehittämistarpeiden tyydyttämistä.
'Opettaja.tv':n verkkosivujen merkitystä opetuksen ja kasvatuksen kannalta voidaan arvioida seuraavien asiasisältöjen avulla, jotka käsittelevät työkaluja, oppimateriaaleja, TV-ohjelmia, opettajanhuoneen kysymyksiä ja koulutusta. Verkkomateriaali sisältää sellaista tuotantoa, joka on ajankohtaista ja koulutustavoitteita tukevaa. Verkkomateriaali on suunniteltu eri luokkatasoja ja oppiaineita varten. Audiovisuaalistakin verkkoaineistoa on käytettävissä. Opetuksen ja kasvatuksen kannalta on merkityksellistä, että arvioitavana oleva verkkomateriaali sisältää keskustelupalstoja, jotka toimivat sosiaalisina vertaistukikanavina.


Terveisin Veikko Vilmi

VERKKOKURSSIEN LAATUA ARVIOITAVA

Julkisuudessa esitetään usein kouluttautumisen merkitystä kansalaisten hyvinvointia edistämässä. Esimerkiksi opiskelua koskettaa läheisesti verkossa oleva koulutusteema: "Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta". Kyseinen koulutussisältö sisältää niitä tekijöitä, joita olen pohtinut muun muassa TVT-projektityötä suunnitellessani ja toteuttaessani. Arvioitavana oleva koulutusaihe on läheinen myös sen vuoksi, sillä olen tutkinut koulutuskysymyksiä ja niiden ratkaisemista hyvinvoinnin kannalta. Mitä tulee vielä puheena olevan kurssin sisältöön, se antaa kuvan niistä asioista, joita opiskelija joutuu omalla kohdallaan pohtimaan. Kurssissa esitetään myös lukuisia ammatteja ja ammattikuvauksia, joihin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä lähemmin. Verkkokurssi ei anna kuitenkaan valmiita ratkaisuja valinnan suhteen. Opiskelijan on toisin sanoen itse tehtävä lopulta valintapäätöksensä käyttämällä hyväksi kurssin koulutusosioita, jotka mittaavat esimerkiksi lahjakkuustekijöitä. Kurssissa esitetään myös työelämään liityviä asioita, muun muassa työetiikkaa sivuavia kysymyksiä, joiden käsitteleminen on perusteltua opetuksen kannalta. Verkkokurssin sisältöjä ovat myös ne asiat, jotka tarkastelevat koulutusosioina tasa-arvoisuutta työelämässä ja koulutuksessa. Työelämän kannalta yrittäjyyden opetussisältöjä ei ole myöskään unohdettu. Verkkokurssien yhteydessä käytetään yleensä opiskeluvälineenä oppikirjaa, niin myös tässä tarkasteltavana olevan verkkokurssin opiskelun yhteydessä. Kurssin tavoitteiden saavuttamisen kannalta käytetään hyväksi myös opettajan tarjoamaa omaa koulutusaineistoa. Arvioitavana olevan verkkokurssin opiskelu lähtee johdonmukaisesti toiveammatin määrittelystä, joka sopii melko hyvin esimerkiksi nuorehkojen opiskelijoiden tilanteeseen. Kun opiskelija on suorittanut verkkokurssin, hänellä lienee sen jälkeen parempi kuva koulutustavoitteistaan ja siitä, mikä olisi hänelle sopiva koulutusvalinta.

Terveisin Veikko Vilmi

TVT-KOULUTUKSEN AVULLA LISÄOPPIA

TVT-kurssin lähikoulutus näyttää etenevän suunnitelmien mukaan. Nyt tapahtuva koulutus - kuten aikaisempikin - on ollut monella tapaa kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Pohdittavaksi on noussut muun muassa kysymys, miten voisin hyödyntää jatkossa saamaani koulutussisältöä. Toinen tärkeä kysymys on myös se, miten voisin parhaiten välittää muille saamaani tietoa. Koulutuksen kiinnostavuuteen ovat vaikuttaneet suuresti kouluttajien huolellinen koulutuksen suunnittelu ja kurssilaisten motivoituneisuus. Mielenkiinnolla odotan jatkossa, millaisia koulutustehtäviä on edessä. Nyt TVT-koulutuksessa oli tutustuttavana esimerkiksi niin sanottu Wikispaces-ympäristö, joka täydentää aikaisemmin opittuja TVT-taitoja. Tietokoneohjelman lähempi tarkastelu kiinnosti niin paljon, että kokeilen sen käyttösovellusta nyt etätyönä tekstieni yhteydessä. Tänään oli tilaisuus keskustella koulutuksen aikana monista muistakin ajankohtaisista asioista, jotka sivusivat ATK-kysymyksiä. Kysymysten ratkaiseminen on yhteiskunnan haaste, josta julkisuudessa on esitetty kannanottoja.

Terveisin Veikko Vilmi

TIETOJEN JA TAITOJEN AJAN TASALLA PYSYMINEN

Viime aikoina olen joutunut pohtimaan ajankohtaisia koulutuskysymyksiä. Niiden ratkaisemista on selvittänyt muun muassa verkoston avulla hankittu tieto. Tarvittava tieto on koskettanut esimerkiksi teemaa "Opiskelu, ammatinvalinta ja työelämä", jota pidetään tärkeänä yhteiskunnassa hyvinvoinnin kannalta. Koulutuskysymykset ja niihin yhteydessä olevat rekrytointiasiat ovat olleet esillä yliopistomaailmassakin. Koulutuskysymykset ovat kiinnostaneet minua niin paljon, että olen tutkinut muun muassa opiskelijavalintoja ja kirjoittanut niistä tieteellisiä artikkeleita. Julkisuudessa on esitetty, miten käytännössä on tapahtunut 'uusien' ja 'vanhojen' ylioppilaiden valitseminen koulutukseen. Yliopistot ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen, sillä ne ovat suosineet 'uusien' ylioppilaiden pääsyä koulutukseen 'vanhojen' ylioppilaiden kustannuksella antamalla heille lisäpisteitä. Esimerkiksi yli viisi vuotta sitten ylioppilaaksi valmistuneille ei annettu alkupisteitä. Tästä ristiriitaisesta menettelytavasta valitettiin, koska sen katsottiin olevan lainvastainen toimenpide. Asian johdosta on jouduttu muuttamaan valintaperusteita. Tässä yhteydessä voidaan kysyä, onko valinnoissa jäänyt ottamatta huomioon, että kokemuksen avulla voidaan säilyttää saavutetut tiedot ja taidot. Tutkintokäsitettä on mahdollista tarkastella myös ammattitutkinnon käsitteen yhteydessä. Ammattitutkinnon kohdalla ymmärretään yleensä, että ammattitaito säilyy kokemuksen myötä ja jopa karttuu. Miksi 'vanhojen' ylioppilaiden kohdalla kävisi päinvastoin?

Terveisin Veikko Vilmi

VIESTINTÄ HAASTEELLINEN TEHTÄVÄ

Kouluissa on pidetty koulutustavoitteiden arvioinnin kannalta niin sanottuja toimintakyselyjä. Huoltajat ovat ottaneet kantaa koulua koskeviin kokemiinsa hyvinvointiasioihin. Kysytyt asiat -muuttujat - ovat kuvanneet koulun toiminnan kannalta keskeisiä hyvinvointitekijöitä, joita on perusteltua huolella tarkastella. Kiinnostavaa on seurata, miten koulutuksen suunnittelu ja päätöksenteko tulkitsee saatuja tutkimustuloksia hyvinvointiratkaisuja tehdessään. Koulutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa joudutaan pohtimaan myös tulevaisuuden osaamiseen liittyviä kysymyksiä. Siinä yhteydessä etsitään mahdollisimman hyviä määritelmiä ja vastauksia, mitä koulutuksen ja opetuksen laatu todella on ja mitä kansalaisilta tulevaisuudessa odotetaan. Koulutuksen tehtävänä on luoda edelliseen liittyen mahdollisimman hyviä valmiuksia haasteellisen koulutustehtävän toteuttamiseksi. Erikoista edellä mainittujen toimintakyselyjen kohdalla on se, että niissä käytettiin TVT-vastaustekniikkaa hyväksi "paperivastausten" lisäksi. Käsillä olevassa yhteishaussa on otettu käyttöön myös uusi viestintätekniikka. Kouluissa on hyvä kiinnittää huomiota eri viestintämenettelyjen opettamiseen ja kehittämiseen, sillä niiden käyttö tulee kasvamaan yhä enemmän tulevaisuudessa. Päätöksentekijöiden vastuulla on koulutuspalvelujen kehittäminen, johon viestintäkulttuuri oleellisena kuuluu.

Terveisin Veikko Vilmi