Päätösten valmistelua on kiinnostava seurata. Esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla esitetään kysymyksiä, joiden vastausten pitäisi viedä asioita eteenpäin. Kun arvioi keskusteluja, melko usein huomaa: kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa toisiaan. Ei kai tämä liene viestinnän tarkoitus? Tilaisuuden puheenjohtaja voisi kiinnittää asiaan huomiota. Hänen on jaettava osallistujien puheenvuoroja oikeudenmukaisesti ja huolehdittava puheenvuorojen ajankäytöstä. Puheenvuoron käyttäjän on toimittava myös sovitun ajan puitteissa. Jos pelisääntöjä noudatetaan, keskustelua arvostetaan. Kun eri intressiryhmien tavoitteet ovat tiedossa, niitä koskevia päätöksiä seurataan. Erikoisen tarkasti seurataan ajankohtaisia organisaatioita koskevia muutossuunnitelmia ja perhepolitiikan kysymyksiä.
Päätöksenteossa keskeistä on luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen. Jos menettää luottamuksen, sen takaisin saaminen on vaikeahkoa. Edistyksellisessä toiminnassa arvioidaan huolellisesti kritiikki. Monet vieraantuvat yhteiskunnasta, jota he eivät jostain syystä enää koe läheiseksi. Tehtävät ratkaisut edellyttävät sitä, että asianosaisia kuullaan mahdollisimman hyvin. Päätöksiä tehtäessä on mietittävä tarkoin suunnitelmien laajuutta ja seurauksia. Joskus asioita siirretään toiseen ajankohtaan vältettäessä kiusallisia ratkaisuja. Toiminta ei ole perusteltua, jos päätöksiä tarvitaan. Sosiaalisten vaatimusten paineissakin on pystyttävä päättämään asioista. Hankaliin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan kyllin suoraan.
Tarkoin eritelty tieto vaikuttaa siten, ettei tarvitse myöhemmin korjailla tehtyjä päätöksiä. Ovatko julkisuudessa esille tulleet esimerkit luottamusta herättäviä? Kun asioita hoidetaan laadukkaasti, eri näkemyksiä voidaan hyödyntää. Hallinnon itseohjautuvuudella on myös merkitystä. Päätöksenteosta tehdyt myönteiset havainnot ja kokemukset lisäävät toimijoiden arvostusta. Kun pohditaan yhteiskunnan palveltavuutta, tarkasteltavia tekijöitä kuvataan usein keskimääräisten lukujen avulla. Menettelyllä on kokonaisuuden hahmottamisen kannalta puutteensa, joka on tiedostettava. Analysointimenetelmiä onkin mietittävä huolella. Viimeaikaisia julkisuudessa esillä olleita suunnitelmia on myös arvioitava laadun kannalta. Miten hyvin on perusteltu organisaatioiden muutosratkaisuja?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Koulutusasiat puhuttavat
Yhteiskunnassa joudutaan miettimään palvelujen tuottamista ja rahoittamista. Perusteltua on seurata palvelujen kehitystä ja tulevaisuuden näköaloja. Päätöksenteko on haasteellista taloudellisten voimavarojen niukentuessa. Hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnan palvelut, joiden laadusta ihmiset tekevät johtopäätöksiä. Kaikki tarvitsevat palveluja, joista tehtävät päätökset ovat yhteydessä arvoihin. Ihmiset kokevat yhteiskunnan suunnittelun ja päätöksenteon arkikokemusten kautta. Monet kysymykset vaativat vastauksia. Miten hyvin lähipalvelut yleensä järjestyvät tai ovat järjestyneet? Saavatko nuoret toisen asteen koulutuspalvelunsa hyvien kulkuyhteyksien päästä? Vaarantaako lukion lopettaminen esimerkiksi yläkoulun kasvatuksen ja opetuksen tasoa, jos kouluissa on pääsääntöisesti yhteisiä opettajia? Keskuspaikoilla kysymys ei muodostune ongelmaiseksi.
Koulutusta tarkasteltaessa on puhuttu melko usein uusliberalistisesta koulutuspolitiikasta, joka on suunnannut kasvatus- ja opetustointa. Harjoitettavan koulutuspolitiikan merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on pohdittava syvällisesti. Miten toteutuu tai on toteutunut koulutuksellinen tasa-arvo, joka on ollut yleisesti hyväksytty periaate koulutusta järjestettäessä? Yhteiskuntapolitiikan linjaukset ja valittavat ratkaisut ovat muutoksenalaisia Suomessa ja Euroopan unionin alueella, jossa taloudelliset haasteet aiheuttavat huolta. Kun kehitetään koulutus- kulttuuripolitiikkaa, on noudatettava eettisiä periaatteita. Politiikan seurauksia on arvioitava ennakolta. Tyytyväisyys palveluihin ilmentää tarjolla olevien ratkaisujen laatua, joka on yhteydessä palveluyksikön toimintavarmuuteen.
On ajateltu niinkin, että julkisia palveluja olisi muutettava enemmän omavastuisiksi ja markkinoiden tuotettaviksi. Harjoitettava politiikka on yhteydessä arvoihin. Yhteiskuntapolitiikka on tärkeässä asemassa ihmisten hyvinvointiin vaikutettaessa. Miten yhteiskuntapolitiikan tavoitteet yleensä realisoituvat ja kohtaavat palvelujen tarvitsijoiden hyvinvointitarpeet? Päätöksiä tehtäessä voidaan hyödyntää tutkimuksia ja niiden johtopäätöksiä: tutkimukset ovat yleensä tietyssä viitekehyksessä ja kriittisten pelisääntöjen mukaisia. Tutkimusten ja arkikokemusten esimerkkien avulla on mahdollista arvioida, miten kansalaisten, luottamushenkilöiden ja yhteiskunnan palvelujen muodostama järjestelmä toimii. Hankitun tiedon avulla voidaan arvioida muun muassa perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutusratkaisuja.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Koulutusta tarkasteltaessa on puhuttu melko usein uusliberalistisesta koulutuspolitiikasta, joka on suunnannut kasvatus- ja opetustointa. Harjoitettavan koulutuspolitiikan merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on pohdittava syvällisesti. Miten toteutuu tai on toteutunut koulutuksellinen tasa-arvo, joka on ollut yleisesti hyväksytty periaate koulutusta järjestettäessä? Yhteiskuntapolitiikan linjaukset ja valittavat ratkaisut ovat muutoksenalaisia Suomessa ja Euroopan unionin alueella, jossa taloudelliset haasteet aiheuttavat huolta. Kun kehitetään koulutus- kulttuuripolitiikkaa, on noudatettava eettisiä periaatteita. Politiikan seurauksia on arvioitava ennakolta. Tyytyväisyys palveluihin ilmentää tarjolla olevien ratkaisujen laatua, joka on yhteydessä palveluyksikön toimintavarmuuteen.
On ajateltu niinkin, että julkisia palveluja olisi muutettava enemmän omavastuisiksi ja markkinoiden tuotettaviksi. Harjoitettava politiikka on yhteydessä arvoihin. Yhteiskuntapolitiikka on tärkeässä asemassa ihmisten hyvinvointiin vaikutettaessa. Miten yhteiskuntapolitiikan tavoitteet yleensä realisoituvat ja kohtaavat palvelujen tarvitsijoiden hyvinvointitarpeet? Päätöksiä tehtäessä voidaan hyödyntää tutkimuksia ja niiden johtopäätöksiä: tutkimukset ovat yleensä tietyssä viitekehyksessä ja kriittisten pelisääntöjen mukaisia. Tutkimusten ja arkikokemusten esimerkkien avulla on mahdollista arvioida, miten kansalaisten, luottamushenkilöiden ja yhteiskunnan palvelujen muodostama järjestelmä toimii. Hankitun tiedon avulla voidaan arvioida muun muassa perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutusratkaisuja.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)