Sivistystä arvostavan yhteiskunnan tavoitteena on järjestää koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön. J. V. Snellmankin pohti aikoinaan koulutusta, joka on merkittävä tekijä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Hänen ajatuksensa, joihin palataan jatkuvasti, ovat säilyneet. Tässä kirjoituksessa käsitellään osin niitä kysymyksiä, joita Snellmankin on kohdannut. Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita siten, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.
Opettajankoulutuksessa opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön. Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa lukioita paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?
Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan. Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
