Politiikan sisältö ei saa hämärtyä

Vaaleja koskevaa tietoa tarvitaan. Äänestäjät haluavat tietää, millaista politiikkaa presidenttiehdokkaat ovat aikaisemmin harjoittaneet ja kannattaneet. Politiikan sisällön on tultava selkeästi esille informaatiossa. Julkisuuden välineillä on tärkeä tiedonvälitystehtävä. Kun tarkoituksena on valita koko kansan presidentti, on saatava kokonaisvaltaista erittelevää tietoa eri ehdokkaiden poliittisista näkemyksistä. Äänestäjien valitsema presidentti kantanee huolta yhteiskunnan polarisoitumisesta, julkistalouden ongelmista ja palvelujen priorisointikysymyksistä. Presidentin valta on kaventunut perustuslain myötä: pääministeri on saanut laajenevia valtuuksia. Voidaan kysyä, jääkö presidentti pääministerin varjoon. Kansalaisten mielestä niin ei tule käymään, sillä he näkevät arvojohtajuuden kuuluvan läheisesti presidentin rooliin. Kyseisen johtajuuden muotoutuminen ja vahvuus ovat kuitenkin yhteydessä henkilön ominaisuuksiin. Miten vakuuttavasti presidentti toimii roolissaan? Haastattelujen avulla saadaan tietoa muun muassa siitä, missä määrin henkilön aikaisempi ja myöhempi poliittinen toiminta vastaavat toisiaan tai miten paljon ne eroavat toisistaan. Mahdolliset ristiriitaisuudet on hyvä tietää.

Yhteiskunnassa taloudelliset tekijät vaikuttavat erilaisten toimintojen laatuun ja määrään. Hyvinvoinnin kehittymistä seurataan ja arvioidaan usein määrällisten tunnuslukujen ja tietojen perusteella. Monipuolisempi kuva tavoitteiden suunnasta saadaan silloin, kun käytetään hyväksi asiakas- ja henkilöstönäkökulmaa. Kun tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen vaikuttavuutta, tuloksia on seurattava pitkältä ajalta. Aikaulottuvuutta ei aina ole otettu kyllin hyvin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tehtyjen päätösten onnistuneisuutta voidaan arvioida tutkimuspalautteen avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Palvelujen käyttäjät kokevat päätöksenteon ratkaisut arkikokemuksen kautta. Tietoa tarvitaan, kun yhteiskunnan toimintoja kehitetään oikeudenmukaisesti. Hyvinvoinnin kehittymistä arvioitaessa joudutaan pohtimaan jopa syrjäytymisen estämistä. Suunnittelun ja päätöksenteon haastava tehtävä onkin ratkaista tarvittaessa yhteiskunnasta nousseita kysymyksiä, joita ei voida sivuuttaa.

Presidentin on hallittava erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue, jossa tarvitaan henkilökohtaista kykyä ja taitoa. Lisäksi hänellä on oltava laaja-alainen näkemys harjoitettavan politiikan vaikutussuhteista. Tulevat vaalit kiinnostavat demokraattisen vallanjaon kannalta, sillä perustuslaki on muuttunut. Eduskunnan säätämän perustuslain toimivuus nähdään jatkossa. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia tiedotuksesta: kansalaisten on saatava perusteltua tietoa poliittisista vaihtoehdoista. Kun vaaleja mainostetaan, toiminnan tulee edistää vaaleihin kohdistuvaa arvostusta. Tieto vaikuttaa äänestämispäätökseen. Tietoa tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella äskettäin esille tulleista kuntarakennesuunnitelmista. Vaikka sisäpolitiikan asiat eivät kuulu varsinaisesti presidentin tehtäviin, äänestäjät halunnevat tietää, mitkä ovat presidenttiehdokkaiden käsitykset kuntakysymyksistä. Johtopäätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä huomiota kuntien väestörakenteeseen ja toimintaedellytyksiin. Kuntien toimintavarmuus on turvattava hyvinvoinnin kannalta. Vaikeampi kysymys on se, miten hyvin Euroopan unioni kykenee turvaamaan alueensa väestön hyvinvoinnin.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

Koulutus ajattelua jäsentävä sivistystekijä

Ajankohtaista on pohtia tällä viikolla niin sanottua elinikäistä oppimista, joka käsite tulee tutuksi ihmisille elämänsä aikana. Monet joutuvat kouluttautumaan tarvittaessa uusiin työtehtäviin yhteiskunnan muutosten vuoksi. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö eli UNESCO on pyrkinyt edistämään monin tavoin elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteita. Maailman opettajien päivä on viikon puolivälissä. Eri asioiden oppimista helpottaa, jos opittava sisältö on läheisessä yhteydessä omiin elämänvaiheisiin. Motivaatio kasvaa, kun opittavia asioita voidaan liittää aikaisemmin opittuihin. Tapahtuvan oppimisen on arvioitu olevan yhteydessä myös tahtoon. Toisaalta henkilön alentunut itsetunto saattaa vaikeuttaa oppimista. Onko hänellä mielestään käytettävissään kylliksi resursseja oppia uusia asioita? Ovatko stereotyyppiset luonnehdinnat perusteltuja, että jonkun ryhmän olisi vaikea ymmärtää jonkun toisen ryhmän ajattelua? Julkisuudessa on esitetty esimerkiksi, että matemaattisesti suuntautuneilla henkilöillä olisi vaikeahko ymmärtää humanistin ajattelua tai insinöörin psykologin ajattelua.

Ihmisten toiminta on kokonaisvaltaista. Käyttäytymisen selitystä ei kannata etsiä vain yhdestä erillisestä tarpeesta. Toiminnassa ovat mukana samanaikaisesti ajankohtaiset tarpeet, jotka ulottuvat pitkienkin aikojen yli. Koko elämä on tavallaan toteutettavaa tehtävää. Hyvinvointi työssä ja sen ulkopuolella ovat yhteydessä toisiinsa. Jos työntekijä onnistuu mielestään hyvin työssään, se vaikuttaa myönteisesti myös työn ulkopuolisiin asioihin. Lisäksi työ, joka on läheisessä yhteydessä saatuun koulutukseen, on monelle tärkeä jokapäiväinen elämän alue. Sen ympärille muut hyvinvointia koskevat toiminnot rakentuvat. Miten käy, jos ihmisillä ei olekaan työtä? Millaisena he kokevat elämänsä laadun? Miten estetään työelämästä syrjäytymistä? Kööpenhaminassa järjestettiin kesäkuussa EUSE-konferenssi, jossa pohdittiin tuetun työllistymisen taloudellisuutta. Tutkimusten mukaan tuettu työllistyminen on ollut työntekijän näkökulmasta kannattavaa. Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä on perusteltua kiinnittää huomiota koulutus- ja työllistämisasioihin, jotka käsittelevät nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta.

Koulutus on lapsen, nuoren ja aikuisen tärkeä sivistysalue. Päätöksentekijöiden on pidettävä sen laadusta hyvää huolta. Julkisuudessa on esitetty viime aikoina monia koulutusta koskevia kannanottoja ja päätöksiä, joita on voinut kiinnostuneena seurata. Koulutusta kehitettäessä on ratkaistava muun muassa aikuisväestön osalta täydennys- ja jatkokoulutuskysymyksiä. Miten korkeatasoisena yleissivistävä ja ammatillinen koulutus halutaan turvata? Jos koulutusta pidetään yhteiskunnassa tärkeänä, vaikutetaan hyvinvoinnin kehitykseen. Yritykset sijoittuvat ja investoivat helpommin niille seuduille, joissa arvostetaan koulutusta. Yhteiskunnan haaste on auttaa niitä henkilöitä, jotka jäävät syrjään tarvitsemastaan koulutuksesta. Heillä on vaara pudota yhteiskunnan hyvinvointia koskevista toiminnoista. Kun hyvinvointiratkaisut ovat kokonaisvaltaisia, voidaan puhua yhteiskuntasuunnittelun muutoksesta. Suunniteltava alue jäsentyy hyvinvoinnin kannalta toimivina kokonaisuuksina.

Hyvin suunniteltu alue, jonka kehittämisessä on käytetty palvelujen tarvitsevien kuulemista, edistää hyvinvointia. Jos suunnittelua koskeva ajattelu poikkeaa merkittävästi edellisestä, on kysymys niin sanotusta uudisteesta. Ajatuksia on tarkennettava monissa ihmisiä koskevissa asioissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vielä on tehtävää koulutuksellisen tasa-arvon suhteen. Sukupuolten tasa-arvossa on kehitettävää. Monet koulutuspolut ovat säilyneet sukupuolisidonnaisina, vaikka tavoitteet ovat olleet toisenlaiset. Toisaalta koulutusselvitykset ovat kuvanneet myönteisesti yleensä suomalaista koulutusjärjestelmää. Miten haasteellisia ovat tulevaisuuden kysymykset? Elinkeinorakenteen muutokset ja teknologinen kehitys aiheuttavat ammattien vaihtamista ja jatkuvan kouluttautumisen tarvetta. Yhteiskunnalliset muutokset koskettavat esimerkiksi aikuiskoulutusta, jonka tavoitteisiin ja sisältöön on paneuduttava. Kyseiselle koulutusalueelle on tehtävä perusteltuja panostuksia. Päätöksenteko, joka käsittelee voimavarojen jakoa, on arvoihin yhteydessä olevaa priorisointia. Miten tärkeänä pidetään kasvatuksen ja koulutuksen kehittäminen, joka käsittää koulutuksen turvaamisen varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen saakka? Palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa on käytettävä hyvää asiantuntemusta, että suunnitellut ratkaisut menevät oikeaan suuntaan.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Valta sumentaa tavoitteita

Hallituksen toiminta on vallankäyttöä. Kaksi suurinta puoluetta yrittävät ratkaista Suomen hyvinvointikysymyksiä. Nyt on mahdollista arvioida julkisuudessa olevien tietojen perusteella, menevätkö maamme asiat oikeaan suuntaan. Millä tavoin pienpuolueet ovat valtakuvioissa mukana? Uudella hallituksella on edessään haastavia asioita, joita olisi jo pitänyt hoitaa. Toimitusministeristö on ollut liian kauan juoksevien asioiden hoitaja. Hahmottunutta hallitusohjelmaa on odotettu. Näyttää siltä, että leikkauslistat tasapainottavat valtion budjettia. Leikkauslistoista vaiettiin vaalikeskusteluissa. Jo silloin valtion budjettia koskevat ongelmat olivat tiedossa. Tasaveron käsite vaatii tarkkaa määrittelyä. Millaisia veroja ovat niin sanotut valmisteverot, joita kansalaiset joutuvat tulotasostaan riippumatta maksamaan? Vaaliohjelmissa esitettiin vaatimuksia, joita tulisi viedä lainsäädännön tasolle. Toteutuvatko hallituksessa puolueiden tavoitteet, joita aikoinaan esitettiin painokkaasti? Kaksi voimakkainta puoluetta linjaavat tulevan hallituksen politiikan. Perusteltua on kysyä, kuinka suuri on tulevan hallituksen valtapuolueiden kannatus yhteensä? Ne päättävät yhdessä koko Suomen asioista. Pienpuolueet myötäilevät päätöksiä, sillä niiden on vaikea muutakaan tehdä pysyäkseen mukana.

Jatkossa nähdään, millaisia EU:ta ja Suomea koskevia lakiesityksiä hallitus tuo eduskunnan päätettäviksi. Onko hallituksella EU:n talousasioissa yhteinen linja? Aikaisemmin esitetyt EU:n rahoitusasioita koskevat talouspoliittiset vakauskäsitteet ovat olleet liian teoreettisia. Ne pitäisi avata kansalaisten tiedonmuodostusta ja etua ajatellen. Hallintotoimia seurataan tarkkaan. Kansalaiset arvioivat työllisyystilanteen ja palvelurakenteen kehittymistä. Lakien säätäminen on perustuslain määräämää hallinnollista prosessointia, jonka lopputuloksen on oltava onnistunut. Nyt jo kansalaiset voivat arvioida hallitusohjelman sisältämien leikkauslistojen ja verotuksen vaikutuksia omaan hyvinvointiinsa. Valtion budjettia koskevat päätösasiat edellyttävät perustuslain mukaista toimintaa. Hallitus antaa budjettiasioista ensin perustellut esitykset eduskunnalle, jossa prosessit etenevät lainsäädäntöä koskevaan päätökseen. Toiminnan taustatekijät on selvitettävä huolella. EU:ta käsittelevässä tukipakettiasiassa päätöksenteko oli jotenkin poikkeavaa. Eduskunnassa tehtiin nopeita päätöksiä. Millaisissa tapauksissa lakeja on käsitelty yleensä kiireellisinä ja miten perustuslakivaliokunta on ollut mukana? Lakien säätämisessä on yhteinen arvopohja, joka on yhteydessä lakien sisällön muotoutumiseen.

Jos yhteiskunta korostaa oikeudenmukaisuutta, se merkitsee sitä, että toimitaan kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Kansalaisilla on silloin muun muassa tarvittavat lähipalvelut saatavilla. Kulkuyhteydet ovat myös kunnossa. Kansalaiset ovat seuranneet hallituksen muodostamisen eri vaiheita. Lopulta päädyttiin eri ideologioita sisältävään poikkeukselliseen kuuden puolueen koostumukseen. Toimiikohan tällainen hallitus, joka on arvotaustaltaan hyvin heterogeeninen? Tässä yhteydessä onkin perusteltua kysyä, miten helposti ja nopeasti puolueet voivat vaihtaa omia sisäistyneitä arvojaan uusiin arvoihin. Onko puolueilla omia arvoja? Kun hallitus ryhtyy toimimaan, nähdään myöhemmin tulokset. Hallinnon laatua on arvioitava. Miksi lainsäädännöstä vastuussa olevat henkilöt eivät saaneet uutta hallitusta aikaan kuin viiveellä? Kaksi kuukautta on jo kulunut, mutta uusi hallitus ei ole antanut vielä yhtään lakiesitystä eduskunnalle. Eduskunta halunnee tehdä tarvittavia lainsäädäntötoimia, jotka kuuluvat sen tehtäviin. Kansalaiset ovat viestittäneet eri tavoin arkielämän kysymyksiä, jotka vaativat päättäjien toimia. Lainsäädännössä on otettava huomioon kansalaisten arvostamia asioita. Eduskunta odottaa yhteiseltä arvopohjalta lähteviä hallituksen esityksiä. Perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli lainsäädännön prosessissa. Mitkä ovat kuuden puolueen yhteiset arvot? Suomen tilanne oli jotenkin pysähtyneisyyden tilassa, kun uutta hallitusta vain kaavailtiin ja ajateltiin puuttuvaa hallitusohjelma. Kun päätöksiä tehdään, on harkittava aina seurausvaikutuksia tulevien ongelmien välttämiseksi. Mahdollisia puutteita, joita on saatu selville arkikokemuksen, havaintojen ja tutkimuksen avulla, on korjattava ajoissa. Tavoitteisiin pyrkiminen vaatii voimavaroja.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

HALLITUKSEN MUODOSTAMINEN VAATII JOHTAJUUTTA

Hallituskaavailuja on käsitelty pitkän aikaa, jopa kuuden puolueen versiona. Suurimmat puolueet päättäisivät hallituksessa yksin keskeisistä asioista. Pienimmät puolueet olisivat vain apupuolueita. Hallitus olisi muodollisesti enemmistöhallitus. Tällaista vallankäyttöä voidaan pohtia päätöksenteon arvostuskysymyksenä. Onko päätöksenteossa näennäinen yksimielisyys voimakkaimpien poliittisten puolueiden pakon sanelemaa? Pitkä prosessi on nyt siinä vaiheessa, ettei uutta hallitusta ole syntynyt. Hallitustunnustelut ovat joutuneet luottamuskriisiin. Perustuslain ohjeistuksen mukaisesti on palattava alkuun. Millaiseksi kansalaiset arvioivat hallinnon tulosvastuullisuuden toteutumisen? Tähän mennessä käyty prosessi on poikkeuksellista. Aina uudessa tilanteessa hallituspuolueiden määrä on muuttunut ja on käyty poliittista kaupankäyntiä. Ilmaiseeko prosessi luottamusta herättävää johtajuutta? Prosessin loppuvaiheessa tulivat tietoon talouteen vaikuttavat leikkauslistat, joista kansalaiset ovat kiinnostuneita. He arvioivat sitä, miten leikkauslistat vaikeuttavat omakohtaista hyvinvoinnin kehittymistä. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti leikkauslistojen merkityksestä. Asia on tärkeä, jos leikkauslistojen sisältöä kirjataan hallitusohjelmaan. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä.

Puolueilla on näkemyseroja, kun ne arvioivat ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen yleistä järjestämistä. Miten hyvinvointiasiat hoituvat, kun hallitusohjelmaa joskus toteutetaan? Hallitusneuvottelujen prosessissa ovat painottuneet taloudelliset asiat. Eduskunta on päättänyt ennen hallitusneuvottelujen alkamista poikkeavasti kriittisyyttä aiheuttaneet EU:n tukipaketit. Kansanedustajat joutuvat tekemään rahoituspäätöksiä kansallisella ja EU:n tasolla. He vaikuttavat lainsäädäntöön omien näkemystensä ja arvojensa mukaan. Puolueet sitovat kuitenkin itsenäistä päätöksentekoa. Nyt pohditaan ajankohtaista hallituksen muodostamisen uutta vaihetta. Eduskunnan on perusteltua arvioida kysymystä, miten onnistuneesti hallitustunnustelu on tähän mennessä toiminut. Viestintävälineiden on annettava tietoa hallinnon kriisivaiheesta.

Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnan roolista. Viestintävälineet ovat melko vähän esittäneet tietoa perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista, vaikka siihen olisi ollut syytä. Eduskunta on kansalaisia palveleva laitos, jonka toimista kansalaiset haluavat tietoa. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja, joiden soveltaminen käytäntöön on tuottanut ongelmia. Lakien määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina kohdanneet. Valtiovallan onkin perusteltua parantaa näiltä osin toimintansa laatua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutuspalveluihin kohdistuvien haastavien tavoitteiden saavuttamista on heikentänyt voimavarojen puute. Lakien valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä toiminnan hyvään lopputulokseen. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava.

Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan julkisten palvelujen ja yksityisten palvelujen tarvetta. Maassamme on pohdittu monella tavalla palvelujen merkitystä ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen kehittäminen on yhteydessä niin sanottuun palvelujen yksityistämiskysymykseen, joka on mielipiteitä jakava arvostuskysymys. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot on velvoitettu yksityistämään julkisia palvelujaan budjettinsa tasapainottamiseksi. Tavoitteen hyväksyminen voi olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka arvostavat julkisia palveluja. Palvelujen tarvitsijoilla on tietoa, jota on hyödynnettävä päätöksiä tehtäessä. Palvelut, jotka ovat lainsäädännön tuottamia, on järjestettävä ihmisystävällisellä tavalla. Siinä heijastuu yhteiskuntapolitiikan laatu. Säädösten on oltava selkeitä. Tämä koskee ajankohtaista hallituksen muodostamisen kriisiä ja sen ratkaisua. Toimittaessa säädösten mukaan ja ilman taktikointia hallituksen muodostaminen on helpompaa. Perustuslaki edellyttää eduskunnan toimia.




Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

EDUSKUNNASSA ÄÄNESTETÄÄN

Budjettiin vaikuttavia talouspoliittisia päätöksiä on tehty eduskunnassa. Ne ovat koskettaneet EU:n tukipaketteja. Rahoitukseen liittyvät käsitteet ovat jääneet epäselviksi, vaikka niin ei tulisi tapahtua. Kun rahoitusasioita käsiteltiin eduskunnassa, kiire oli vallitsevana. Kyseiset päätäntäasiat ovat kuitenkin Suomen valtion budjettia koskevia. Niissä olisi pitänyt edetä harkitusti perustuslain hengen mukaisesti. Koko tapahtumien kulku on ollut erikoista, kun asioita on käsitelty poikkeavasti. Uusi hallitus ei kysynytkään ensin eduskunnalta, miten olisi meneteltävä asiassa ratkaisujen löytämiseksi. Nyt esitetään eduskunnalle toimitusministeristön selonteko, josta äänestetään. Toiminta herättää tässä kohdassa kysymyksiä. Uuteen hallitukseen ehdolla oleva poliittinen ryhmä vastustanee hallituksen antamaa selontekoa, kuten on annettu ymmärtää. Toiset ehdolla olevat hallituskumppanit ovat ehkä toista mieltä asian suhteen. Lainsäädäntöasioissa on toimittava luottamusta herättävästi kaikkien säädösten mukaan, jotka velvoittavat. Kun toimitaan hallinnossa mallikkaasti, arvostus lisääntyy.

Kansanedustajat vaikuttavat haasteita tuottavaan lainsäädäntöön, jossa pyritään oikeisiin ja moraalisiin ratkaisuihin. He ymmärtänevät olevansa koko kansan edustajia. Kyseistä toimintaperiaatetta ei voine unohtaa. Kun yhteiskuntapolitiikassa korostetaan laatua, se merkitsee kaikkien ihmisryhmien hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteen pohtiminen on puolueiden ja meneillään olevien hallitusneuvottelujen tehtävä. Päättäjien on kuunneltava kansalaisia, sillä heillä on omakohtaista tietoa, joka on suunnittelussa hyödynnettävissä. Kun päätökset ovat kaikin puolin harkittuja, seurausvaikutukset hahmottuvat paremmin. Monet tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät koetaan arkielämän kysymyksinä, joihin yhteiskunnan on vastattava myönteisesti. Palveluja suunniteltaessa keskeinen kysymys on, missä määrin julkisten palvelujen rinnalla toimivat yksityispalvelut. Kun palveluja järjestetään, on mietittävä voimavarojen suuntaamista.

Perustuslain mukaan perustuslakivaliokunnalla on tärkeä rooli lakien säätämisessä. Kyseisen valiokunnan rooli korostuu valtakuntaa koskevissa asioissa, jotka ovat yhteydessä esimerkiksi EU:n toimintoihin. Kansanedustajien on toimittava lakeja säätäessään perustuslain määräämien velvoitteiden mukaan. Eduskunnassa yksittäiset kansanedustajat pyrkinevät viemään omia arvojaan käytännön lainsäädäntötyöhön. Kokeneemmat kansanedustajat vaikuttanevat heidän ratkaisuihinsa. Puolueet ovat myös taustalla. Uudella koottavalla hallituksella on tavoitteita, joita on kiinnostava arvioida. Neuvottelijat edustavat suurehkoja ja pieniä puolueita. Tiedottamista on vältetty. Puolueiden väliset näkemyserot ovat huomattavia, kun käsitellään ulko- ja puolustuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen järjestämistä. Puolueet esittivät aikaisemmin selvästi erottuvia kannanottoja edellä lueteltuihin asioihin. Miten paljon tapahtuu tavoitteiden muutoksia, nähtäneen jossain vaiheessa.

Kun on seurannut hallitusneuvotteluja, saa sen käsityksen, että enemmistöhallitus toteuttaa suurimpien hallituksessa olevien poliittisten puolueiden politiikkaa. Painoarvoltaan vähäisemmät puolueet joutuvat apupuolueina tyytymään voimakkaimpien näkemyksiin ja tavoitteisiin. Miten tyytyväisiä pienet puolueet ovat kyseiseen vallankäyttöön? Lainsäädäntötoiminnan viivästymistä ei oikein ymmärrä, vaikka sen siirtymistä on yritetty perustella. Kun päätetään kaikkia koskevista hyvinvointiasioista, päätösten laatua on arvioitava. Lakiesitykset ovat tulosvastuullisuutta. Se merkitsee sitä, että on turvattava kaikkien kansalaisten hyvinvointipalvelut mahdollisimman hyvin. Hallitusohjelman päätökset koetaan arkielämässä. Suunnittelijoiden ja päättäjien on tiedettävä palveluja koskevat määrittelyt. Säädettyjen asetusten ja lakien on oltava selkeitä. Päätöksenteon laadusta on kysymys, kun säädökset eivät aiheuta tulkintaerimielisyyksiä. Perustuslain on oltava erityisen huolellisesti laadittu. Sen kohdalla ei pitäisi olla tulkintaerimielisyyksiä. Toimitusministeristölle annetut tehtävät voivat tietyissä tapauksissa vähentää niin sanottua poliittista uskottavuutta. Viestintävälineiden olisi esitettävä seikkaperäistä tietoa perustuslakivaliokunnan roolista. Mitkä asiat hallitusneuvottelijat katsovat tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestyvät ja miten koulutuspolitiikkaa hoidetaan? Miten suuressa määrin kuntia koskevat ratkaisut perustuvat toimijoiden vapaaehtoisuuden varaan?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

HALLITUS JA YHTEISET ARVOT

Ilman vastausta on vielä kysymys, milloin saadaan uusi hallitus johtamaan maata. Olisi toimittava sellaisten periaatteiden mukaan, että uusi hallitus saadaan aikaan viivyttelemättä vaalien jälkeen. Näyttää siltä, että päätettävät asiat vain viivästyvät. Julkisestikin on mainittu, ettei ole mitään kiirettä saada hallitusohjelmaa. Kansalaiset odottavat jo lainsäädäntötoimia. Tärkeä tavoite on se, että Suomessa kaikkialla olisi turvallista elää ja asua. Pitäisi huolehtia työllisyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista yleensä. Toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä. Sille ei ole perusteltua antaa sellaisia tehtäviä, jotka vaatisivat eduskunnan poliittista enemmistöä. Kun asiat joskus etenevät, voidaan arvioida päättämisen laatua. Tulosvastuullisuus näkyy siinä, että uusi hallitus antaa laadukkaita lakiesityksiä eduskunnalle. Seuraavana käynnistyvät lainsäädäntöön kuuluvat viralliset käsittelyprosessit. Mielenkiintoista on nähdä, millaisia lakeja on tulossa. Miten terveydenhuolto järjestetään ja miten vanhusten kysymysten haasteisiin vastataan? Mitkä asiat uusi hallitus katsoo tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Eduskunnan valiokunnat on valittu. Missä on uusi hallitus, jonka olisi valmisteltava lakiesityksiä uudelle eduskunnalle? Viestintävälineiden olisi esitettävä perusteltua tietoa hallituksen muodostamisen eri vaiheista ja haittatekijöistä, kun asiat viivästyvät. Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnasta, jolla on tärkeä rooli lakeja säädettäessä.

Budjettia koskevista EU:n talouspoliittisista vakausasioista on tehty päätöksiä. Julkisuudessa on pidetty käytettyjä menettelytapoja poikkeavina. Enemmistöä edustava hallitus kysyy yleensä ensin eduskunnalta, millaiset ratkaisut lainsäädäntöasioissa olisivat perusteltuja. Lainsäädäntöasioissa on toimittava kaikkien laadittujen pelisääntöjen mukaan. Kansanedustajat vaikuttavat lainsäädännön sisältöön, jonka on oltava oikeudenmukaista. He tekevät myös lakialoitteita, jotka voisivat viedä yhteiskunnan kehitystä eteenpäin. Onnistunut yhteiskuntapolitiikka merkitsee sitä, että kiinnitetään huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Tavoite ei ole aina kaikin puolin toteutunut. Kriittisyyttä on ilmennyt, kun lähipalveluverkostoa on karsittu. Palvelujen järjestäjien on pohdittava taustatekijöitä ja resurssikysymyksiä. Hallinnolliset päätökset voivat olla joustavia, kun palveluja suunnitellaan ja kehitetään. Päättäjien on kuunneltava tarkkaan palvelujen tarvitsijoita, joilla on hyödynnettävää tietoa suunnittelua varten. Hyvinvointitavoitteissa on mentävä eteenpäin. Kun päätökset ovat harkittuja, seurausvaikutukset tulevat samalla mietittyä. Joudutaan pohtimaan myös sitä, millainen on palvelutuotannon järjestämistä koskeva julkisten palvelujen ja yksityispalvelujen suhde.

Vaalien tulos heijastuu eduskunnan arvoihin, joita uusi eduskunta kokoonpanollaan edustaa. Missä määrin toteutuvat yksittäisten äänestäjien näkemykset ja arvot, kun lainsäädäntöön päästään? Yhteisten arvojen toteutumista on pohdittava erityisesti uuden hallituksen kohdalla, kun se koostuu lukuisista puolueista. Onko olemassa hallituksen yhteinen arvopohja vai vain eri puolueiden arvojen kokoelma? Vaalikeskusteluissa poliittiset puolueet esittivät painokkaasti omia arvojaan, jotka olisivat hyviä toteuttaa lainsäädännön tasolla. Missä määrin poliittisten puolueiden omat arvot tulevat hallituksen päätöksissä näkyville? Miten paljon poliittiselta painoarvoltaan ehkä vähäisempi ryhmä hallituksessa joutuu kannattamaan voimakkaamman ryhmän arvoja pysyäkseen mukana? Miten äänestäjät suhtautuvat tilanteeseen? Päätökset, joita uuden hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia tukevia, kuten on annettu ymmärtää. Missä määrin kansanedustajat voivat toteuttaa omia arvojaan, kun taustalla ovat puolueen arvot? Tähän mennessä on seurattu monivaiheista prosessia, jota käydään uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä. Kriittisesti voidaan suhtautua hallituksen kokoamisen lykkääntymiseen, sillä asioita pitäisi hoitaa. Toiminnasta tehdään johtopäätöksiä. Ihmiset ovat viestittäneet monia kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisuja. Tulosten laatua ja mahdollisia eroja on arvioitava kansalaisten ja päättäjien näkökulmasta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

HALLITUSOHJELMAA ODOTETAAN

Päättämisen laatu näkyy lainsäädännössä, joka on eduskunnan arvojen heijastumaa. Päätökset tehdään hallituksen esitysten pohjalta. Selkeiden pelisääntöjen mukaan on loogista ja perusteltua menetellä. Yhteiskunnassa tapahtuvaa poliittista toimintaa, josta tehdään johtopäätöksiä, seurataan tarkkaan. Miten perustellaan uuden hallituksen hallitusohjelman viivästymistä? Ihmisten huolenaiheet, joita on esitetty julkisuudessa monin tavoin, vaativat yhteiskunnan toimia. Asioita olisi hoidettava ajoissa. On arvioitava myös ajankohtaisten suurten kysymysten ratkaisuja. Niistä tehtävät päätökset vaativat oikeaa ja perusteltua tietoa, jonka on oltava toiminnan lähtökohtana. Uusi eduskunta, jolla on edessään haastavia asioita, on järjestäytynyt. Muun muassa valiokunnat on valittu. Jos päättäminen onnistuu, se lisää arvostusta. Miten toteutuvat lainsäädännön tasolla yksittäisten äänestäjien arvot?

Niin sanottujen juoksevien asioiden hoitajana lienee vaikea toimia suurissa kysymyksissä. Tästä on esimerkkinä toimitusministeristö, joka on peruja eduskunnan viime vaalikaudelta. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Uutta hallitusohjelmaa, joka toimisi kansalaisten hyväksi, odotetaan. Monenlaisia ohjelmajulistuksia esitettiin vaalien yhteydessä. Hallituksen tehtävä on antaa tarvittavia lakiesityksiä eduskunnalle, jossa tapahtuvat lakien säätämiseen liittyvät hallinnolliset prosessit, muun muassa lähetekeskustelut ja valiokuntatyöskentelyt. Millaisia lakeja on tulossa? Miten turvataan esimerkiksi työllisyystilanne ja aluekehitys? Monet muutkin asiat, joita ei voi sivuuttaa, ovat tärkeitä. Kansalaiset tietävät ja ovat kokeneet ne arkikokemuksen kautta. Uudella hallituksella on edessään runsaasti asioita, joita se joutuu valmistelemaan.

Hallintoa koskevia käytäntöjä on arvioitava. Hallitus kysyy eduskunnalta, miten edetään tarkasteltavissa asioissa. Muun muassa toiminta ajankohtaisessa Euroopan unionin rahoituskriisiasiassa herättää kysymyksiä. Eikö näinkin mittavan asian ratkaisu tulisi tapahtua uuden hallituksen hallitusohjelman puitteissa? Hallitus antaisi asiasta perustellun esityksen eduskunnalle, jonka jälkeen prosessi jatkuisi. Nyt toiminta kyseisen asian kohdalla on poikkeava. Tarvittavia taustatekijöitä on selvitettävä. Kun lakeja säädetään, niiden on täytettävä oikeudenmukaisuuden kriteeri. Arvoja tähdentävä yhteiskuntapolitiikka kiinnittää huomiota palvelujen laadukkuuteen. Pohditaan esimerkiksi, millaiseksi on kehittynyt tarvittava palveluverkosto. Ovatko sitä koskevat päätökset olleet harkittuja ja onko seurausvaikutuksia tarpeeksi mietitty? Mahdollisia puutteita, joita on saatu selville palautetiedon avulla, pyritään poistamaan. Joustavat menettelyt vievät asioita eteenpäin.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

VAALIT ON KÄYTY - SEURANTA ON ALKANUT

Eduskuntavaalit ovat takanapäin vahvoin sanailmauksin. Ehdokkaiden yksittäiset vaalilupaukset ovat korostuneet. Niissä on esitetty äänestäjille melko usein pelkistettyjä ja luettelomaisia valintaperusteita. Vaaleissa poliittiset ryhmät on nyt saatu numeroiden valossa selville. Miten kunkin poliittisen ryhmän omat vaaliohjelmat toteutuvat jatkossa? Miten paljon tapahtuu vaaliohjelmien pyörtämistä. Sitä on kiinnostava seurata. Millaisen laaditun hallitusohjelman mukaan Suomea kehitetään, turvataan työllisyyden kehittyminen ja kansalaisten hyvinvointi? Eduskunta on voimasuhteiltaan nyt aivan toisenlainen kuin aikaisemmin. Kun toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä, sen lienee erittäin vaikea ottaa vastuuta tulevan hallituksen puolesta. Viestintävälineet esittänevät perusteltua tietoa hallituskaavailuista ja maamme kehitysnäkymistä.

Vaaleissa poliittiset näkemykset poikkesivat suuresti monien asioiden hoitamiseksi. Uuden eduskunnan ja hallituksen on otettava kantaa muun muassa käsillä olevaan polttavaan EU:n rahoituskriisiin. Kansanedustajat vaikuttavat lainsäädännön avulla sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikan sisältöön ja kehitykseen. Päätösten on oltava uskottavia. Tuntuuko harjoitettavan yhteiskuntapolitiikan toiminta siltä, että koko Suomen alueella on hyvä asua? Ovatko kattavat palvelut käytettävissä? Hyvinvointia tukevat päätökset sisältänevät joustavia hallinnollisia menettelyjä, kun toimintoja suunnitellaan. Kun palvelujen järjestäjillä on erilaisia resursseja, perusteltua on selvittää taustatekijöitä. Tarvitaan tarkkoja arvioita eri vaihtoehtojen merkityksestä ja seurausvaikutuksista.

Kansanedustajien henkilökohtaiset arvot vaikuttavat lainsäädäntöä koskeviin päätöksiin, mutta miten hyvin ne pääsevät toteutumaan. Päätökset, joita arvioidaan, koetaan toivottavasti hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävinä. Vaalien tulosta voidaan pohtia edellä olevien tekijöiden perusteella. Äänestäjät ovat vaikuttaneet uuden eduskunnan kokoonpanoon. Kansanedustajien tekemiä päätöksiä ja toimintaa seurataan tarkkaan. Miten seikkaperäisesti he perustelevat menettelyjään esimerkiksi yhteiskunnan rahoitus-, tehokkuus- ja uskottavuuskriisien suhteen, kun niihin on otettava kantaa? Toiminnasta tehdään johtopäätöksiä. Mennäänkö eteenpäin suunnitelluissa hyvinvointitavoitteissa ja pystytäänkö hahmottamaan kylliksi tulevia ongelmia? Ovatko päätökset yleensä harkittuja? Toteutuvatko lopulta ne äänestäjien näkemykset, joita vaaleissa melko vapaasti luvattiin täytettävän?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

VAALIT TULOSSA

Nyt on aika saada perusteltua tietoa vaaleista. Vaaleissa linjataan Suomen politiikka, joka on läheisessä yhteydessä EU:n toimintoihin. Vaaleja käsittelevällä informaatiolla on tiedonvälitystehtävä, jossa on esitettävä mahdollisimman hyvin vaihtoehdot. Haastattelut selvittänevät kyllin ymmärrettävästi intressiryhmien poliittiset tavoitteet. Miten aiotaan toimia vaalien jälkeen yhteiskunnallisissa asioissa? Miten hoidetaan esimerkiksi työllisyys?

Yhteiskunnan kokonaisuuden hahmottaminen vaatii tietoa ja kokemusta. Yhteiskunnan vastuulla ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen järjestäminen. Asiakasnäkökulma on tärkeä tekijä suunnitelmia tehtäessä. On pohdittava myös sitä, miten syrjäytymistä voitaisiin estää mahdollisimman hyvin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yleisiä, tehostettuja ja erityisratkaisuja. Tehdyt päätökset koetaan arkikokemuksen kautta. Toivottavasti palveluista saatava kuva on myönteinen.

Eri toimijat vaikuttavat asioiden kulkuun, muun muassa koulutuspolitiikkaan. Koulutuksen järjestämisestä on keskusteltu monin tavoin. Kriittisiäkin kannanilmaisuja on esiintynyt julkisuudessa. Jatko-opintojen kannalta on merkittävää arvioida peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsyä, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja lopulta työelämään sijoittumista. Koulutuspolkujen tarkasteleminen koskettaa ajankohtaisia yhteisvalintoja, joiden kehittämiseen voidaan vaikuttaa harkittujen päätösten avulla.

Päätösten vaikutuksia arvioidaan tutkimuspalautteiden ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Tietoa tarvitaan kehitettäessä palvelujärjestelmien toimivuutta. Taloudelliset tekijät asettavat ehtoja toimintojen toteutumiseen. Taustatekijöiden selvittäminen on tarpeen, sillä palvelujen järjestäjät ovat resursseiltaan erilaisia. Tuloksia arvioidaan tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Millä tavoin ehdokkaiden arvot painottuvat, kun toimintoja järjestetään? Äänestäjät vaikuttavat siihen, miten asiat hoituvat jatkossa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio