Yhteiskunta koettava omaksi

Yhteiskunta on järjestelmä, joka on arvoihin yhteydessä oleva suunnittelun ja päätöksenteon luomus. Palvelut työllistävät yhteiskunnassa eniten ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Miten käy jatkossa? Heijastuvatko maahamme jossain vaiheessa Euroopan unionin päätöksenteon tekemät suuret taloudelliset ratkaisut, joita on tehty viime aikoina? Kun luodaan hyvä järjestelmä, sitä on arvioitava useiden tekijöiden kannalta. Päätöksenteossa ei aina oteta kylliksi huomioon tarvittavia tekijöitä, joiden avulla pitäisi edetä ja tehdä hallinnollisia ratkaisuja. Eheyttä arvostava yhteiskunta vastaa myönteisesti ihmisten tarpeisiin. Laadukas yhteiskunta ei sivuuta syrjäytymistä koskevia kysymyksiä, joita on tuotu esille monissa yhteyksissä. Syrjäytymistä estettäessä pohditaan erilaisia menettelyjä tilanteita varten.

Yhteiskuntapolitiikalle on haastetta, kun kilpailutilanteen vuoksi esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle jääneillekin tulisi järjestyä paikka. Toisen asteen ja korkea-asteen koulutuspalvelujen lakkauttamiset eivät tue tavoitetta. Arviointitietoa tarvitaan myös siitä, millaisena työelämä kohdataan. Mitkä ovat harkitut menettelyt, kun työpaikkakiusaamista esiintyy? Koulu on myös työpaikka. Miten koulukiusaamiset estetään käytännössä? Yhteiskunnan suunnittelun ja päätöksenteon kannalta on hyvä tietää, jäävätkö valmistuneet hyödyttämään oppilaitosten vaikutusaluetta vai mahdollisesti kotipaikkakuntaa. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen. Melko usein henkilö päätyy opintosuoritustensa perusteella sille paikkakunnalle, joka vastaa parhaiten hänen odotuksiaan. Koulu- ja työelämän yhteistyö on keskeistä kehitettäessä toimintoja.

Kun päätöksiä tehdään yhteiskunnassa, joudutaan ottamaan kantaa myös koulutuksellista tasa-arvoa koskeviin kysymyksiin, sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Tavoitteet ovat haastavia. Viestintä- ja mediataitojen sekä oppimaan oppimisen taidot ovat myös tärkeitä nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset ovat esittäneet kritiikkiä, kun virallisluontoisten tekstien tulkitseminen vaatii melkoista panostusta. Tekstien tulisi olla helpommin luettavia. Yhteiskunnan toimintaa koskeva kokonaisvaltainen arviointi edellyttää myös sitä, että pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä. Kun työpaikoilla muun muassa verrataan työntekijöiden ja johtoportaan näkemyksiä keskenään, saadaan selville niitä tekijöitä, jotka on otettava huomioon kehitettäessä työelämän laatua. Yhteiskunnassa monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat myös tärkeitä arvioitavia kohteita.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio